Viikonloppuna siis oli kaksipäiväisen keskimatkan vuoro. Lauantai meni lupaavasti, kun Jukka oli kolmas ja Veijo neljäs, hänkin alle puolitoista minuuttia kärjestä. Markku hieman kartoitteli Ukonvaaran rinteitä ja uria ja antoi siten tuntuvasti siimaa kärkiporukalle.
Jopa kahta mitalia siis odoteltiin sunnuntain saldoksi! 
Sunnuntain kisa olikin hieno, sillä Veijo runttasi päivän parhaan ajan, ja sillä nousi kokonaistilanteessa sarjan kärkeen ja siis maailmanmestariksi!
:klap: Hienoa Veijo, onnittelut mestarille!:klap:
Jukka ei onnistunut aivan lauantain malliin. Kuudenneksi nopein aika oikeutti kokonaistilanteessa viidenteen sijaan. Markun sihti taisi olla hieman hukassa, kun kakkosrasti näyttää jääneen väliin hylsyn arvoisesti.
Itsekin aloittelin hisukauden tässä keskimatkan kisassa, muuta raportoitavaa siitä ei juuri sitten olekaan. Lauantaina tein yhdellä rastilla huolimattoman leimauksen ja kosketusvapaalla systeemillähän homma on joko / tai. Nyt siis "tai" eli leimaa ei tullut ja seurauksena hylkäys. Sunnuntaina toki leimailin sen verran maltilla että sain sentään tuloksen.
Yleensä ottaen hylkäyksiä tuli varsin paljon, joten huono hisutalvi vaatii veronsa muuallakin. Ei Imatrallakaan lunta liikaa maastossa lumetettujen urien ulkopuolella ollut, kyllä siellä kalusto kovilla oli. Samoin kaluston käyttäjän fysiikka ja kartanluku. Oman mausteensa kisaan toi kolopallokentän alueella ollut oikomiskielto, jota valvottiinkin näkyvästi. Kisat olivat arvonsa mukaiset, kaikki muu paitsi kisa-alueen opastus oli erinomaista tasoa.
Kesät talvet, satoi tai paistoi