1

Re: Juha Nieminen im Memoriam

Tänään sunnuntaina, 9.10.2016, illalla saimme kuulla suru-uutisen Padasjoen Terveyskeskuksen vuodeosastolta. Kaikkien hyvin tuntema, pidetty sekä arvostettu seurakaverimme Juha "Koista Koistinen" Nieminen on poisunut keskuudestamme ja nukkunut levollisesti ikiuneen.

Juhan suuri taistelu vakavaa sairautta vastaan kesti tasan 10 kk. Voimat vain hiipuivat loppua kohti, mutta positiivisuus ei kadonnut edes viimemetreillä tai paremminkin viime sekunneilla. Juha oli urheilumies loppuun asti ja suurena taistelijana ei melua sairaudestaan pitänyt, vaan suhtautui siihenkin käsittämättömän arvostettavalla ja positiivisella tavalla, vaikka tiesi itse tarkalleen mihin se tulee johtamaan. Tavoilleen uskollisena ei suostunut jossittelemaan asiaa, vaan oli valmis ottamaan vastaan sen mikä elämä hänelle antoi.

Meistä -70, -80, -90 ja 00 luvun Päralaista jokainen muistaa Juhan tai paremminkin Koistan monesta asiasta ja asiayhteydestä, mutta yhtä reilua joukkuekaveria on meidän varmasti mahdoton nimetä. Näiden hienojen muistojen kanssa on elettävä, uusia ei enää valitettavasti synny.

Suunnistuksella oli aina erityisasema Juhan ajatuksissa, vaikka viime vuosina kipinä kilpailemiseen hiipui osin jalkavaivojen takia, niin suunnistuksesta puhuttiin vielä viimeisinä viikkoinakin. Juhan viimeisin Jukolastartti ja kilpailu ylipäänsä oli Jämsän Jukola vuonna 2013 ns. PäijRan Padasjoen osaston 90-luvun nostalgiajoukkueessa.

Juhaa jää kaipaamaan varmasti monet kaverit, ystävät, sukulaiset ja tuttavat. Mutta eniten tässä suuressa surussa vaimo Minna sekä lapset Ella ja Aada.

Urheilussa käytetyin termein, R.I.P. Juha, Levätköön Rauhassa!

Pasi, seurakaverisi, joukkuekaverisi, treenikaverisi ja pikkuveljesi

Re: Juha Nieminen im Memoriam

Kyllä vetää hiljaiseksi tämä uutinen.

Kaikella on aikansa, ja me jotka Koistan tunsimme, saimme aikamme nauttia hänen seurastaan. Minunkin elämääni Koista on muistijälkiä jättänyt aina 70-luvulta alkaen. Päijät-Rasti, suunnistus, hiihto ja kuntourheilu muutenkin ovat olleet keskeinen osa elämääni, ja siinä yhteydessä Koistan aina niin positiivinen luonne ja hymyilevä olemus tuli hyvin tutuksi. Hän oli aivan keskeinen osa sitä porukkaa, joka etenkin 90-luvulla innokkaasti kolusi Taulun ja Taruksen metsiä rastilippujen perässä. Lukuisat Jukolareissut, leirit, kilpailut ja harjoitukset, helteet ja vasisateet on yhdessä koettu. Erityisen hienoja muistoja on jäänyt mm. nostalgiajoukkueen Jukolasta sekä muutaman vuoden takaisesta Helsinki City Maratonista, jossa PäijRan hellepaidassa maaliin tultuani tuotapikaa bongasin väkijoukosta toisen samanlaisen rispaantuvan reikäpaidan. Koistahan sen sisällä oli, ja hyvän tovin siinä juttelimme mm. maratonjuoksun mielekkyydestä, suonenvedoista, hiertymistä ja vatsakrampeista.

Nyt on Koista ottanut sen seuraavan askeleen, ja on meitä muita edellä. Kaipauksella ja kunnioituksella häntä muistan, olen iloinen siitä että muistoja hänestä on niin paljon. Luonteenomaista niissä on Koistan positiivisuus ja iloinen ilme.

Eki

Kesät talvet, satoi tai paistoi

3

Re: Juha Nieminen im Memoriam

Juha oli yksi meistä.