Heips!
Ekin peräänkuuluttama spekulointi ja osuudenvaihtorumba on näköjään alkanut... Minäkin kommentoin - yleisön pyynnöstä huolimatta. Nuorissa on tulevaisuus; ja nuorten ympärille, heitä silmälläpitäen, tämän vuoden Halikkoviestijoukkue on nimenomaan rakennettu. Koska viimeksi on ollut se tilanne, että seuramme Halikko-joukkueesta kolmannes on max. 16-vuotiaita? Luonnollisesti tällä(kään) joukkueella emme taistele viestin voitosta emmekä edes podium-paikoista, mutta minusta on tosi hienoa, että joukkue on saatu kokoon! :klap: Esimerkiksi meidän Akselin houkuttelu Halikkoon on vaatinut paljon rohkaisua, kannustusta, vanhojen ratojen katselua reittihärvelistä jne. (uhkailua ja kiristystä en ainakaan myönnä...) Kakkososuuden miehet VV&J ovat tosiaan kokenutta ja tasaista porukkaa ja oletusarvona on, että nuoret herramme pääsevät melko pienillä aikaeroilla osuudelleen ja saavat metsässä kenties tukea toisistaan.
Ja jos nuoriso-osastomme selviää osuuksistaan kunnialla, niin ollaan siitä iloisia ja kuin voittajafiiliksellä ikään! :kumarran: Kyllä minullekin tuossa 5 km osuudessa on n. 2 km liikaa, mutta jos ei haaveria satu, niin loppuviitoitukselle tullaan ennemmin tai myöhemmin. Ja paluumatkalla syödään hampurilaisateriat Forssan Autokeitaalla!
Muistan yhden Halikkoviestin viime vuosituhannelta: Bussilla oltiin liikkeellä ja Koistinen perinteisesti ankkurina. Podiumpaikat oli silloinkin jo jaettu ennenkuin ankkurimme oli maaliin ehtinyt (Eikä se todellakaan johtunut siitä, että ankkuri olisi ollut huono - Koistisen lähtöpaikan olimme pedanneet jo neljällätoista edeltävällä osuudella...). Ilma taisi olla tavan mukaan kolea ja sateinen. Pitkän päivän päätteeksi monilla ajatus karkasi jo kotimatkalle ja vähintään sinne Autokeitaalle hampurilaisen ja ranujen ääreen. Yritimme vakuutella maaliin tulleelle Koistalle, että "ei sinun varmaan pesulla tarvitse käydä..." Väärin! Mutta bussihan ajettiin varmuuden vuoksi ihan siihen pesupaikan viereen, jotta paluumatkalle päästäisiin mahdollisimman pian. Siellä sitä sitten bussissa katseltiin oikein aitiopaikalta, yläviistosta, Koistisen ja muiden miesten paljaita pakaroita!
Tämän vuotiselle ankkurillemme voin luvata, että menee metsässä sitten kauan tai vähän aikaa, niin kannustajat odottelevat kyllä loppuviitoituksella tai ainakin siinä huudeilla, missä viitoitus on ollut - mikäli sen on jo keritty keräämään pois. Pesupaikallakin saa olla katseilta rauhassa, koska henkilöautossa istuessa kaulan pituus ei millään riitä pressuseinämän yli näkemiseen.
Ehdotankin siis, että mennään nyt tällä Vesan miettimällä juoksujärjestyksellä. Jos sairastumisia tms. tulee, niin se on toki asia erikseen!
UGH!
Marika