Re: FIN5 2011

Moro,

avataan nyt uusi kanava, ettei tarvi tätä rastiviikkoa sotkea tuonne hisumiesten juttuihin... tongue

Nopealla kahlauksella pari kuvalinkkiä...

Hegenaattori rullaa...

Mikaela palkintoseremoniassa

Oli hieno reissu (taas) ja muutaman Finin kokemuksella parhaat maastot tähän mennessä. :klap:

2

Re: FIN5 2011

Moi,

hieno viikko takana (oli muutes mun ensimmäinen FIN5). Kartat, radat, maastot ja järjestelyt priimaa, pakko myöntää että kyllä ne Lohjalla osaa. Jos sää olis pari viimestä päivää ollut parempi niin rastiviikkohan olis ollut kokolailla täydellinen.

Vaikka olen paljon näillä kulmilla karttoja kolunnut, niin kaikki nuo kolme maastoa oli mulle uusia. Omalla rankilla viimeisten päivien maastot Karnaisten korvessa menee kyllä etelä-suomen mittapuussa ihan kärkisijoille, haastavaa muttei kuitenkaan liian huonokulkuista. Näitä lisää vaan niin jonain päivänä voi jopa oppia suunnistamaan.

Sitä virheetöntä suoritusta en minään päivänä saanut väännettyä, mutta kokonaisuutena ihan tyytyväinen. Kunto ja jalat kesti yllättävänkin hyvin 5 kisaa kuuteen päivään, koko viikon loppusija H21AL:ssä 10/46.

JV

Re: FIN5 2011

Juu-u. Hienot oli maastot ja kartat ja järjestelyt. Kyllä oli mukavaa suunnistaa. Ja pääsi vielä valmiille, kun omat huoltojoukot huolehti teltoista, hakaneuloista ym. Kiitosta vaan Lahtisille! smile

Kuten kuvista näkyy, ikänäkö teetättää kaikenlaista. Oli muuten eka kerta kun nyt suunnistin sadelipan kanssa. Oli yllättävän hyvä. Suunnistus sujui muina päivinä paitsi neljäntenä, jolloin ajatus oli välillä hukassa. Vauhdista vain huomasi, että talviharjoittelu oli jäänyt vähäiseksi.

Onneksi olkoon Mikaela!

4

Re: FIN5 2011

Kiva viikko Finillä takana! Järjestelyjä on kyllä kehuttava: Erityisen vaikutuksen teki bajamajojen "sisäänheittäjät", jotka varmistivat, että vessoissa riittää paperia eikä koppeja seiso tyhjillään. Järjestäjät viittoilivat kuin liikenteenohjaajat konsanaan ja vessajono veti kuin junan vessa! smile

Metsässä tuli mieleen kotoinen Kullasvuori ja talviset hiihtolenkit:Ylämäkiä ei jaksa kiivetä ylös ja alamäkiä ei uskalla enää laskea alas... Samanlaiset fiilikset oli Lohjan metsissäkin. Ja tuli sitten torstaina kompuroitua ihan kirjaimellisestikin - vähitellen alkaa arvet parantua. Sarjaa valitessa päätettiin Riikan kanssa, että suunnistetaan nyt sitten koko rahan edestä ja niinhän siinä (valitettavasti) sitten kävikin... Onneksi seurassa näyttää olevan innokkaita nuoria tulossa; heillä tossu nousee komeasti. Kuinkahan saataisiin into säilymään ja kenties jotain organisoitua treeniäkin kehiteltyä?

Mutta kivaa oli!  Ja hienoa, kun Päralaisia oli sankoin joukoin mukana eli loppusuoralle riitti aina kannustusta. :klap: Jos muut sattuivatkin olemaan metsässä, niin Kaijan kannustukseen saattoi aina luottaa - KIITOS! Toivottavasti pääsemme ensi vuonnakin mukaan!

Marika