Perinteiset, joskin varsin usein myös pitämättä jääneet mestaruuskisat on nyt sitten koettu. Syksyinen ulkoilukeli oli mitä mainioin, kisatunnelma samoin.
Itse olin varsin pitkästä aikaa taas Taruksen maastoissa. Jos sauvakävelyharkkoja ei lasketa, niin edellinen kerta taisi olla Kalevan Kierroksen puitteissa. Ja olihan se meno sen mukaista, puolituttujen polkujen ja tieurien kanssa tuli sekoiltua ihan vanhaan malliin.
Fasiliteetit ja tarjoilu olivat kisan arvolle sopivat, kiitos kaikille ahkerille järkkäreille. Etenkin suuressa kahvipannussa keitetty kahvi maistui kisan jälkeen, varsinkin kun kyytipoikana oli laaja sortimentti maukkaita leivonnaisia!
Tuloksiakin on tarjolla, oikeudenmukaisesti tasoitettuna tietenkin. Tasoituskertoimien suuruus ja määräytyminen varmaan kannattaa pitää salaisuutena ...
Seuran mestaruudet on ratkottu, mutta kausi jatkuu!
Kesät talvet, satoi tai paistoi