Pitkä lenkki (Sivu 1/3)

Päijät-Rasti on edustettuna hiihdon maailmancupissa kohta myös ulkomailla, kun Jukolan aloitusosuuden experttimme Niklas Colliander edustaa Suomea Dusseldorfin kaupunkisprintissä. Kyseessä on miehen ensimmäinen edustuskeikka rajojemme ulkopuolella, kotimaan WC-tapahtumissa startteja on tullut jo useampiakin.  :klap:

Koskahan tulee ensimmäinen edustus Ala-Porasan Pirkkojen nimissä?

Tämä tarina sopinee hyvin tähän ketjuun koska lopputuloksena oli vain pitkä lenkki eikä mitään muuta.

Viikonloppuna oli Esport Areenalla 24 h juoksu johon valmistautuminen meni kaikkine tankkauksineen ihan OK, kuntokin kaiketi parempi kuin koskaan ts. juoksija intoa täynnä kuin ilmapallo, mitä nyt alkuviikon flunssa vähän vei terää.

Alkuhan meni ihan OK, Stubb ampui juoksijat matkaan, hienoa porukkaa mukana, joukossa tuttujakin... tunnelma katossa... muutama tunti meni ihan heittämällä. Yllättävän lämmin ja kuiva ilma vähän yllätti.

Neljän tunnin kohdalla ( ~40 km) alkoi sitten vetään jalat jumiin oikein kunnolla vaikka vauhti oli tarkoituksella hiljaista eli noin 6 min/km.
Siirryttiin suunnitelmaan B eli 20 min juoksua sitten juomaa ja ravintoa sisään ja kierros (400 m) kävelyä.
Tämä toimi jonkun aikaa, ehkä 60-70 km asti, sitten oli siirryttävä kokonaan kävelyyn joka kuulostaa tietty helpolta... mutta ei sekään kulje enään kun on juoksulihakset juostu jumiin, kävelyn saldona vielä alaselkäkin ja lonkat tilttiin.
Ei muuta kuin hierojalle, tai oikeastaan kaksi hieroi samaan aikaan niin hommassa meni vain muutama minuutti, (palvelu pelasi) tässä vaiheessa tosin ihan sama vaikka olisi mennyt 20 min.

On the road again, järjestävän tahon hyviä eväitä syöden mm. suklaata, pastaa, leivoksia ym. normaalien urh. juomien ym. lisäksi.
Järki sanoi että kannattaisi lopettaa, mutta yllättäen juoksu kulki vielä pienen hetken kunnes noin 87 km kohdalla oli aika myöntää että räpistely riittää tällä erää.
Varmasti lepäämällä pari tuntia olisi selvinnyt radalle vielä mutta huonon alun jälkeen oli kutakuinkin motivaatio nollassa, tarkoitus oli kuitenkin edetä 24 h ja saada jonkinlainen tulos eikä nukkua välillä.
Puolen yön paikkeilla siis chipin palautus ja homma oli siinä.

Tälläisellä aloitusvauhdilla odotukset oli että vasta kun on 100+ km lasissa niin sitten alkaa vasta vähän ahdistaan nyt oli jotain vialla, syitä ja seli-seliä on montakin, uskon että ennen kokematon jalkojen jumiutuminen johtui oudosta juoksualustasta (mondo = kova), uusista lenkkareista, joilla juostu noin 50 km, sekä liian kovat harjoitusvauhdit, normaali PK lenkillä vauhti on 5:00-5:20 / km, olisi pitänyt harjoitella ennenkaikkea lajinomaista vauhtia mikä meikäläisen tapauksessa lienee n. 6min/km, nythän nuo PK lenkit meni niin  kuin olisi harjoittellut  maralle tai sataselle.

Mitä siis tästä opimme? Tuskin mitään... mutta niin mielenkiintoinen kokonaisvaltainen kehon kestotesti tuo 24h juoksu on että joskus sitä täytyy kokeilla uudestaan...
Ja tunnelmahan on tälläisissä sisärata kisoissa käsin kosketeltava, mitä se olisikaan ollut viimeisen tunnin aikana viimeisiä kilometrejä raahautuessa... se täytyy selvittää joskus

Päätän raporttini tähän ja vaivun talviuneen...

Matka     Kokonaisaika     Osuusaika     Min/km     Sij.
5 km     0.23.14     23.14     4.38/km     1284
10 km     0.46.21     23.07     4.37/km     1224
15 km     1.09.59     23.37     4.43/km     1211
20 km     1.33.14     23.15     4.39/km     1119
Half marathon     1.38.18     5.03     4.36/km     1106
25 km     1.56.14     17.56     4.36/km     1013
30 km     2.20.31     24.16     4.51/km     987
35 km     2.46.22     25.50     5.10/km     928
40 km     3.12.16     25.54     5.10/km     882
Maali     3.23.14     10.57     4.59/km     873

lähde: http://resultat.marathon.se/SM2009/star … p;Lan_ID=2

Taitaa mies olla kunnossa...lupaa hyvää syksyn sm-viestiin. Enää tarvii saada allekirjoittaneelle lisää vauhtia...Tangohan on aina kunnossa.

Mutta vielä kerran Vvi:lle :klap: :kumarran: :klap: :kumarran: :running:

Hyvin vedetty Stokiksen helteessä !

Terve Väiski ja muut maratoonarit!
Jos yritän muistella 70-luvun maratooniaikoja, niin Hongan Jussilla lienee paras aika. Sm neljäs Montrealin vuonna, jotain 2.24. Virtasen Matti kai 2.27. Väiski Patama, sä juoksit jotain 2.38. Ilpo Iittala 2.52... alle kolmen kumminkin. Mä en päässyt alle kolmen. Ehkä rikkomattomin aika on Hongan Jussilla Kesoililta vahaa tietä Auttoisten Hanaporin silloiselle Patamalle, matka 10,3 km, aika 30.30, jonka voin tarkistaa päiväkirjoistani, jos on tarvis. Ite juoksin sen jotain alle neljäkymmentä. Kolmetonnia meni Jussilta jotain 8.24. ja kaikki Jukolan ykkösjuoksijat alle kymmenen minuutin.  Että silleen....

Totta, taso on pudonnut viimeisen kymmenenkin vuoden aikana paljon, harrastajia on tullut lisää mutta kovia juoksijoita on vähän. Tukholmassa taisi parhaan Suomalaisnaisen aika olla 3:06...
Mistä lie johtuu ? Ei taida nykyelämä olla fyysisesti kovinkaan haastavaa, näppiksen takaa ei paljon saa hyötyliikuntaa ja lapsetkin tykkää enemmän pleikkarista kun liikunnasta... (ehkä vähän kärjistäen...)
Ja imua taitaa olla enemmänkin "kivoihin" joukkuepeleihin kuten sählyyn yms.
Kestävyysurheilu taitaa monen nuoren mielestä olla tylsää puurtamista... (kyllä se tietty joskus sitäkin on)
No, pääasia kai kuitenkin että väki pysyisi jotenkin  liikkeessä !

Kiitos Jukka! Muistaakseni Masa juoksi Valkeakoskella 2.23,vuosi 1984,miulla meni siellä silloin 2,54. seuraavana vuonna Seinäjoella 2.40,tosin kalevan kierroksen voittaja edesmennyt Hannu Mäkirintä painoi 2.17.Wäiski.

Suunnistamista on Jukolan jälkeenkin.

Jotenkin kai tuo sikamainen flunssakin on osasyyllisenä siihen, että palautuminen sinänsä helpohkosta ja lyhyehköstä juoksusta ei oikein ota tulta. Tänään vielä olo on ollut aikas raukea, mutta rakentajarasteille oli lähdettävä, olihan kyseessä myös RIL:n mestaruusmittelöt. Maastona oli varsin rankka Pirttimäen alakulma "Ryssänkallio". A-rata on 7 kilometriä, ja rata aikamoista siksakkia ja ristiinmenoa. Lähes tunnin kun olin köpötellyt, alkoi väsy jo tulla puseroon ja kramppi jalkaan, mutta rasteja vain tuntui riittävän. Pitipä oikein katsoa koko rata, ja muutama voimasanakin taisi ilmoille päästä, kun huomasin, että kohta ollaan vasta puolivälissä rataa! Jukolauta, kun otti Jukola koville, enhän enää jaksa tavallista iltarastirataa kahlata läpi!

Juomarastiakin kovasti kaipailin, mutta eipä sellaisia ylellisyyksiä täällä ollut; sen viransijaisena sai toimia suopuro. Jotenkin ne rastit lopulta eteen tulivat, ja viimein se maalileimauskin oli kortissa. Lähtöpaikalle oli ollut 1,5km hölköttelyä, ja takaisin kisakeskukseen Oittaalle olikin sitten 1,5km kävelylaahustamista. Ja pohkeet krampasivat koko ajan!

Korttia purettaessa sitten paljastui se, mitä jo olin ounastellutkin; OCAD oli vetänyt ratamestaria retkuun, ja matkat olivat 1,5 -kertaiset ilmoitettuun nähden. Siis seitsemän kilsan rata olikin 10.5 km!

Saunassa eräs kaveri kertoi, että oli Mikkelissä juossut ankkuriosuuden, jonka oli selvittänyt 10 min nopeammin kuin täällä "seitsemän kilometrin" radan. Sinänsä radassa ei ollut valittamista, mutta otti se näemmä muillekin koville kuin vain minulle!

Olipahan aika hiljainen pitkäaamulenkki tänään. Vaikka harvoinpa tällä kylällä toiseen lenkkeilijään törmää missään vaiheessa päivää. Lenkin loppuvaiheessa tosin tuli vastaan kaksi lenkkeilijää, joten muitakin aamuvirkkuja täällä näkee.

Aamu oli kuitenkin hieno, päivällä on niin mahdottoman kuumaa. Niin juu, lähdin lenkille noin kaksikymmentä yli viiden, ilmassa oli lämpöä niukasti yli 10 astetta, pellot olivat aamukasteesta valkoiset - äkkiä sitä olisi voinut luulla vaikka kuuraksi.

Vuoden ensimmäinen 15,8 km lenkki. Aikaa on vaikea arvioida, koska polarista loppuivat patterit maanantaina illalla. Mutta en sentään alle tunnissa juossut, vaan epätarkan ajan mukaan hiukan alle puolitoista tuntia. Ei kovin hääppöinen aika, mutta kokeilkaa itse juosta pilkkihaalarit päällä*.

nim. tähtäimessä 39.59 / 10 km

Tuohan alkaa muistuttaa Koistisen aikataulua!

Laitetaanpa raporttia vaikka johan tästä on viikko kun olin pitkällä lenkillä.
Eli siis 8.8. Veteraanien MM-kisoissa maratonilla Lahdessa.
Lämmintähän tuolla oli ja se kyllä hirvitti jo etukäteen, lähdössä 20 C, toisella lenkillä ties mitä, varmasti ainakin 25 C.
Lähdin tietoisesti riskivauhdilla olosuhteisiin nähden eli 3h:n vauhtia, sitä kestikin noin 25 km asti, puolimatkassa aika oli noin 1:29, 30 km kohdalla oltiinkin jo minuutti perässä. Ja loppumatkalla (12 km) tuli turpaan 6 min lisää.
38 km kohdalla alkoi kramppaamaan oikea pohje, 40 km kohdalla myös vasen eli käytännössä Jalkarannan mäistä joutui osan kävelemään ja lyhtypylväisiin joutui nojailemaan ja venyttelemään pohkeita. Koskaan, missään kisassa ei ole ollut kramppeja ennen tätä.
Loppuaika 3:07:22 eli riskinotto ei nyt tällä kertaa tuottanut tulosta mutta täytyyhän sitä arvokisoissa yrittää vähän enemmän !
Tunnelma kisassa oli hieno, yleisöäkin oli kannustamassa ihan kohtuulisesti.
Järjestelyistä sen verran että itse henkilökunta oli kohteliasta ja jämäkkää mutta esim. juomapisteet oli kyllä ihan liian pitkillä välillä vaikka niitä oli helteen vuoksi lisättykkin.
Call roomin aidatulla alueella, (mistä ei siis saanut poistua enään starttia) oli huikeat 5+5 bajamajaa / 1000 juoksijaa.... ja kun suurinpiirtein kaikki käy vessassa viimeisen puolentunnin aikana niin jonot oli riittävät.
Itse reitti oli näyttävä rantamaisemineen mutta ei kyllä mikään nopea, ja henk. koht. en kauheasti tykkää juosta hiekka-alustalla (Ruoriniemi- Ankkurin alue).

Syksymmällä jos kokeilis vielä vauhtia viileämmällä kelillä...

M70 sarjassa oli voittajalla aika huikea tulos.... 3:01... siinä riittää pitkän tähtäimen tavoitetta melkein kenelle tahansa...:o

Pitkää lenkkiä Jyväskylässä Finlandia maratonilla... Aika kaksijakoiset mielialat kisan jälkeen... 3:00:32 eli niukasti jäi kolme alittamatta mutta 13 v vanha Joutsenon ennätys parani 3 min joten loppupelissä täytyy kai olla tyytyväinen.

Lähdin 3 h vauhtia alussa ja pientä jäykkyyttä oli reisissä mutta ihan hyvällä rytmillä kuitenkin lähti juoksu rullaamaan puolikkaan aika noin 1:28:10 eikä mitään ongelmia, 35 km kohdallakin oli vielä yli minuutti hyvää varastossa samaan aikaan kuitenkin tuntui ensimmäinen nykäys oik. pohkeessa ja Kuokkalan sillalle (vai mikä se nyt oli ennen Viherlandiaa) noustessa homma menikin kävelyksi, samalla käärin kompressiosukat rullalle...

Viherlandian juottolan jälkeen homma kulki ihan kohtuullisesti mutta kyllähän siinä vaiheessa alkoi olla jo pelko per...ssä,  kun välillä pystyi juoksemaan ihan hyvin, välillä hölkäten ja muutamia kävelyaskeleita eli matkanteko oli melko nykivää. 41 km kohdalla oli vielä reilu 5 min aikaa alle kolmen mutta kun yritti kiristää niin pohkeet hirtti kiinni välittömästi eli kävelyä ja pienet venyttelyt sitten ja siinähän se homma kusahti lopullisesti. Ei ehkä ollu maailman hilpein ilme maalilinjalle tullessa.
Ilman kramppeja ei olisi ollut vaikeuksia alittaa kolmea tuntia, mutta näin tällä kertaa.

Ekaa kertaa oli omat juomat mukana ja se nopeuttikin juottopisteellä toimimista mukavasti ja sekoituskin oli ilmeisen sopiva kun ei mitään ongelmia ollut.
Sää oli likipitäen täydellinen, niihin kohtiin joihin tuuli enemmän pystyi juoksemaan jonkun selän takana.
Rytmiryhmät piristi mukavasti juoksua matkalla ja muutenkin järjelyistä on vaikea keksiä mitään moitittavaa.
Hieno tapahtuma tämä !

ERM:lla Jykän kanssa

Tulipa taasen ulkoiltua ihanaisessa syyskelissä, kun Espoon Rantamaraton hölköteltiin 20.09.2009. Reitti ei varmastikaan ole sieltä nopeimmasta päästä, sillä suuri osa radasta oli hiekkapintaista ulkoilupolkua, jossa oli paikoin ihan tuntuvia nousujakin. Loppupuolikas edettiin Espoon rantaa monenlaisella alustalla. Keli oli niin hieno, kuin se Suomessa tähän aikaan vain olla voi: lämmintä +18, ilma varsin tyyni ja aurinko paistoi aivan pilvettömältä taivaalta. Lyhythihaisen paidan ja shortsien keli, ajoittain olisi aurinkolaseillakin ollut kysyntää!

HCM oli mennyt hyvin, mutta sen jälkeen olin lenkeillä huomannut, että paras kunto tältä kesältä taitaa olla jo takanapäin, ja nyt havainto sai vahvistusta. Juoksu ei ollut yhtä kevyttä ja vaivatonta missään vaiheessa, vaikka tosin ei kovin vaikeatakaan. Puolivälissä kyllä tiesin, että nyt ei loppupuolikkaalla vauhtia ainakaan kiristetä, kiitollinen saa olla, jos ilman vaikeuksia maaliin asti selviää. Kolmenkympin jälkeen tuntui pohkeessa muutama vihlaisu, mutta ei varsinaisesti krampin oireita sentään. Kaukana ei tuo harmiteltava kaveri nytkään ollut, mutta ilmeisesti osasin jo hyvissä ajoin sen verran heivata tahtia, että balanssi säilyi plussan puolella. Pitääpä taas todeta, että maratonilla kolmenkympin jälkeen valkenee aivan uusi maailma, joka joskus tosin meinaa ennen neljääkymppiä jo pimetäkin!

Maaliin siis pääsin taas juosten, aika 3.32.26, mihin olen hyvin tyytyväinen. Toinen puolikas vei 1.08 kauemmin kuin ensimmäinen, joten kovin pahasti en zipannut, vaikka loppupuoli olikin nopeampaa edettävää kuin radan alkuosuus.

Olihan siellä tuhatkunta muutakin alan harrastelijaa, yksin ei juurikaan tarvinnut edetä. Mm. valtionvarainministeri Jyrki Kataisen kanssa juoksentelin jonkin aikaa. Samoin bongasin reitiltä YleX:n Peltsin, jota maalissakin vielä kuvattiin ja jututettiin (lienevätkö otokset joskus näköradiossa näytillä?).

Rankkaahan tämä leikki on, mutta aikansa kutakin: tänään tätä, myöhemmin ehkä jotakin muuta. Paikat säilyivät aika hyvin ehjänä, muutama verirakko varpaisiin tuli. Kynsiä varpaista ei tällä kertaa lähtenyt, kaikki kahdeksan olivat mukana vielä maalissa.

Se tässä vielä pitää todeta, että kun sunnuntaina juoksee maratonin, niin maanantai-aamuna ei työteho ole kovinkaan kummoinen!

Kolmas maraton yhdeksän viikon sisään, ilmeisesti kroppaa on koulutettu tarpeeksi koska kolmas kerta toden sanoi ja kunto kesti, Vantaa VO2 maraton aika 2:56:58 sivussa tuli uusi ennätys puolikkaallekin noin 1:26:17.
Mitään ennakko-odotuksia ei kisan suhteen ollut kun kausi alkaa olla näin ehtoopuolella, ei tuntunut juoksu missään vaiheessa erityisen helpolta tasainen tuska päällä alusta lähtien, varmasti turhankin tiukka tahti alussa koska puolikkaan aikakin oli noin 2 min nopeampaa kuin neljä viikkoa aikaisemmin J:kylässä, pieni pelko per....ssä jatkoin kuitenkin samaa vauhtia, välillä mentiin jopa 4 min/km vauhtia kun oli sopiva selkä edessä. 30 km kohdalla 5 min hyvää 3 h alitukselle eli pienen pieni usko oli alitukseen mutta sen verran puutunutta ja tuskaista juoksu alkoi olla että mitenkään varma alituksesta en ollut kuin vasta kuin noin 38 km kohdalla. Viimeisellä kympin kierroksella kello kävi väärään suuntaan 2 min tavoiteaikaan nähden mutta kun etumatkaan oli se 5 min niin alitus oli lopulta aika helppo... tasaisemmalla vauhdinjaolla olisi ehkä kikistelty max. minuutti pois loppuajasta.

Muuten itse tapahtuma ihan OK, perusasiat kunnossa mutta tarjoilut ei ehkä ihan Jyväskylän veroisia ja tunnelmassa Vantaa jää vielä enemmän jälkeen.
Reitti on kyllä nopea ja ilmakin oli suosiollinen, taso kovempi kuin J:kylässä.

No nyt kun on sabluuna tuttu niin vielähän tuosta voi puristaa minuutteja pois... tai sitten ei. 
Kyllähän näitä motivaattoreita riittää edelleenkin etenkin pidemmillä matkoilla 100 km----- 24h----Spartathlon ????? tai muut vast tapahtumat.

Kaikkee sitä...

On toi kyllä vähän sellanen 'köyhän miehen roagaining'...en jaksanut tarkemmin selailla ohjeita, mutta se pisti silmään, että järjestäjä ei ole vakuuttanut kilpailijoita...

No mä ilmotin kuitennii Timon ja Arin varmuuden vuoksi.

ps. onhan siellä ainakin hyvät maastot tarjolla 2))

Moro

Maratooneista puheenollen.. Kolilla olis taas maastomaratonia tarjolla lokakuussa. Reittinä Herajärven kierros. Tänä vuonna ei edes satu päällekkäin Halikkoviestin kanssa, kun on paria viikkoa aiemmin. Ketään menossa? (Eki ja Koistahan vois lähtee koittaan tuonne sitä 3:30 alitusta.. )

JV

Hienosti juostu! :klap:
Vaikka kyllähän minäkin tuohon aikaan tuon matkan pääsen - jos nimittäin fillarin kumi ei puhkea matkalla.

Hyvä aika Vesa! Rohkenen sanoa, että vain Siljanderin Ilpo täällä yltää samaan. Vilkmanin Konsta menee parin vuoden päästä reilusti alle kolmen tunnin, jos juoksee. Siirrä Vesa toi vauhti metsään ensi vuonna ja katellaan sua boodiumilla. Zeiel.

Moi,

tulipa käytyä rykäsemässä tuo kierros viime perjantaina vahvistuksen ja parin muun hisuniilon kanssa. Mökiltä oli vielä matkaa lähtöpisteeseen sen verran että 51 kilsaa tuli vedettyä päivän aikana. Etenemismuotona oli enimmäkseen kävely, alamäet ja osa tasamaasta hölköteltiin. Aikaa etenemiseen saatiin kulumaan 8,5 tuntia sisältäen pakolliset maisemien ihailutauot ties kuinka monen vaaran huipulta. Kolmen ruokapaussin kanssa reissu kesti yhteenä noin 12 tuntia. Pimeyshän siinä jo loppumatkasta yllätti, mutta hyvä niin sillä kulku alkoi olemaan jo sen veran jäykkää, että ei se olis päivän valoa kestänytkään Ei varmaan kannata lähteä tonne ennätyksiään kokeilemaan nimittäin ei ole ihan sieltä kevyimmästä päästä tuo maratonlenkki. Ja tosi eräjormillehan tuolla vaarojenmaratonilla on tarjolla tuo lenkki tuplana

-Ippe

Pitihän se tälle kaudellekkin edes yksi juoksu saada. Rautaveden maraton Vammalassa.
Reitti oli maratonreitiksi melko haastava, mäkiä oli paljon... jyrkkiä ja loivia, pitkiä ja lyhyitä... (vai oliko se reitti ylämäkeä kokonaisuudessaan? ) sää oli mainio, kunto ei niinkään.
Vauhdilla liikenteeseen, puoleen matkaan 1:29, toiseen puoliskoon sitten 1:43 joten ehkä "hieman" optimistinen aloitus. Maaliin tulin viidentenä mutta se ei riittänyt kuin kolmos tilaan omassa (M40) sarjassa, sarjan voittaja olisi voittanut yleisenkin.
Rankin maratonreitti missä olen juossut, tapahtuma sinällään mukava, erikoisuutena tasasatasia juoksevien palkitseminen, mm. Kalevi Saukkonen jolla tuli 1400. maraton täyteen (maailmassa toiseksi eniten juostuja maratoneja), mukana oli myös suomen tilasto kakkonen Hans (Hasse) Mannsten jolla taisi olla menossa 830 :s maraton. Nämä herrat on ihan omassa sarjassaan, Saukkosesta löytyy tietoa Wikipediastakin :klap:

Hiihtokausi on sitten aloitettu. Ahjolan kentän ympäri 34 kierrosta. Kymmenen kilsaa. Tänne keskustelupalstalle voisi sitten kirjoitella ken laittaa kilsoja aina paremmaksi talven mittaan. Zeiel

Moro

Mä avasin hiihtokauden jo keskiviikkona VihtiSkin tykkiladulla. 300m pätkää edestakas sahaten yhteensä noin 40 kierrosta, elikkä about 24km tuli mittariin. Liukas keli ja muutenkin aika hyvä lenkki kauden avaukseksi. Ainoo haitta oli että joka kierroksella piti kahteen kertaan hiihtää lumitykin alta, joten lenkin päätteeksi olikin sitten kirjaimellisesti jäässä..

Mutta kivaa oli jokatapauksessa ja jos taas viikonloppuna uudestaan.

JV

Ihan pää menee pyörälle noin kauheista kierrosmääristä No juu hiihtokausi avattu täälläkin, mutta mulle riitti vaan 12 kierrosta.

Onneks meillä täällä Lempäälässä on latua auki kilometrin verran

Eipä kyllä muista koska olisin viimeksi aloittanut hiihtokauden näin aikaisin.

Ippe