Vuosikokous

Päijät-Rastin vuosikokouksessa oltiin  huomaavaisia ja haikeita.
Haikein mielin katselimme  Paulin ja Juhan muistoksi sytytettyjen kynttilöiden lepattavia liekkejä. He, Pauli ja Juha, olivat ystäviämme, päijätrastilaisia seurakavereitamme.

Mikaela palkittiin seuran ensimmäisestä ykkösryhmän suomenmestaruudesta. Hyvä Mikaela! Oli iso ja maukas mitalikakku! Sitä vaan ei pystynyt niin hirveästi syömään kun Kirsi ja... naiset olivat laittaneet pöytään vissiin koko viikoksi tarkoitettuja hyviä syömisiä ja niitäkin piti maistella.
Seura eli ystäväni kokousväki muisti minua hankkimaallaan Suunnistusliiton hopeisella plaketilla. Ei ollut eka kerta kun päijätrastilaiset muistavat. Viisi vuotta sitten muistettiin boksilla ja kaksikymmentäviisi vuotta sitten sain taskunauriin sen ajan tavan mukaisesti. Huomaavaista! Kiitos....ihan aidosti kiitos!
Marika ja Mikaela kertoivat meille uutisen, jota itse olin ajatellut kerrottavan vasta vasta vuoden tai kahden päästä. Mikaela vaihtaa suunnistusseuraa. Uusi seura Retkiveikot. Mikaelalla on siellä Hilla ja Inka joukkuekavereiksi. Hilla jo haastajavalmennuksessa.
Onnitteluni hyvästä valinnasta! Kokouksessa esitin toiveeni, että Mikaela voisi jäädä Päijät-Rastiin hisustelemaan ja pyöräsuunnistamaan. Seurakuvioista riippumatta autossani on tilaa Mikaelalle.

Miten meni vuosikokous 2018, onko sen tiimoilta mitään kerrottavaa?

Rospuuttokausi on meneillään, mutta harrastaa voi monella tyylillä. Espoossa alkoi hiihtokausi jo marraskuun puolella, ja jatkuu edelleen. Aivan hyvänoloista baanaa on parin kilometrin verran, mutta kyllä on käyttäjiäkin! Itse olen malttanut käydä vain muutaman kerran suksilla, eikä jalkalenkkejäkään ole juuri sen enempää, kun koko kesän vaivannut selkä ei ota oiken parantuakseen. Otin jo kesällä kovat otteet käyttöön ja kävin Lahdessa Timpan luona otilla, mutta oleellista muutosta ei ole tapahtunut.    Jää nähtäväksi miten talvi taittuu!

Päijät-rastin porukka nukkuvat kuin karhut.

Moi! Täällähän ne kisat on rautatien vierellä,junat eivät kulje.Puut ovat kaatuneet sähkötolpille.Ompas siellä Hanskilla hommia,kun poistaa ne kaikki kaatuneet puut pois hiihtoladuilta.

Hisukausi on alkanut. Pikku tappio tuli kun Hämeenlinna tarvitsi Erkkilän Ollia hisustelemaan. Pojat siellä saavat viestiporukan kasaan ja voipi olla, että omat koirat purevat. No ei ne ulkoilematta meitä voita. Veijolla on kilometrejä kasassa, enkä minäkään ole ihan hiihtämättä ollut. Kiitos taas Olli! Kunniajäsenenämme olet vain lainassa Hämeenlinnassa, että sielläkin hisusteltaisiin.