Search options (Sivu 3/12)

Vaikuttaa ihan lupaavalta Hauhon kisojen osalta. Pikkupakkasta pitäisi olla koko viikko, ja jopa hieman lumisadetta luvassa loppuviikosta.

"23.1.2022  Tänään urastoa talkoilemassa oli 12 liikkujaa. Kaikki on just siinä kunnossa, kun tässä vaiheessa pitää ollakin. Olosuhde on kohdallaan. Hyvin pääsi tunnelmaan, kun hiihteli uria. Pohjat on jämäkät ja on mukava lykkiä menemään, kun sauvat ei sukella hankeen. Näkyy nyt olevan listoilla 240 osallistujaa. Tervetuloa kisailemaan!"

Huolestuttava on tilanne. Ja Jukkahan jo viime talvena totesi eräässä pakkaskisassa kalsareita toistensa päälle vetäessään että "Tässä iässä pitää jo ajatella vähän muniakin". Nakukymppi on tosiaan kesälaji. Tosin Vantaallahan oli ainakin jokunen vuosi sitten porukka joka teki ympäri vuoden juoksulenkkejä ilman paitaa, mutta se on varmaan linnunmaitoa verrattuna ilman housuja juoksemiseen!

Kolmas päivä pyörittiin Muukossa motocross-ja enduroradan tuntumassa. Aika vaativaa osin, urapohjat varsin pehmeitä. Lunta maastossa on kuin kansakoulutalvina ikään. Alueella on ylväitä tuulimyllygeneraattoreita, taisivat lavat vain olla jäätyneet 15 asteen pakkasessa, eivät ainakaan pyörineet.
Nyt nähtiin sellainen tilanne että Markku ei sarjaansa voittanutkaan vaan jäi toiseksi. Jukkakin sai nyt jo tuloksen jolla sijoittui kolmanneksi. Minä avasin kauden ja kohtuullisesti se meni, mutta parantamisen varaa on jokaisella osa-alueella.

Rauhan maastoissa on ensimmäinen päivä hisuteltu. Markku aloitti kauden komeasti sarjan voitolla, Jukan saaliiksi on tullut hylsy. Veijo ei kisaan ole lähtenytkään. Seuranta on päällä.

Jos kilpailukortti on väsähtänyt niin nyt kannattaa vaihtaa uuteen. Emitin juhlavuoden kunniaksi uudesta kortista saa 40% alen kun antaa vanhan vaihdossa. Koskee sekä kesä- että talviemittiä, mutta vaihdos pitää tehdä tämän vuoden puolella.
Minulle tämä sattuikin hyvin, kun viime talvena Emitag hyytyi enkä sitä heti uusinut. Nyt viime sunnuntaina sitten korttelirasteilla ei tullut tulosta tavallisella Emitillä, liekö siitäkin sitten patteri finis. Joten molemmat kortit olisivat minulöta menossa vaihtoon. Nehän maksavat jo melkein satasen kumpikin, joten 40% ale on jo huomattava summa.
Ilmeisesti siitä on jo 40 vuotta kun Emit markkinoille tuli, tosin silloin nimellä Regnly. Oli se ihmeellistä aikaa, muistelen että ensimmäinen kerta taisi olla jokin Jukolan Viesti jossa sitä käytettiin. Sen verran oli outo että Sorrin Pietukin ihmetteli kisan jälkeen miksi kortti ei kisan tiimellyksessä leimasimeen sopinut. No, hänellä oli kortti ollut väärinpäin kädessä! Ei tullut siis edes varmistuspahviin reikiä, mutta silloinhan oli vielä varmuusvälineenä pihtileimasin rastipukissa, ja niillä Pietukin otti leiman myös kartan reunaan. Tosin, kaikki elektronisetkin leimat kyllä onnistuivat, sen verran hyvät patterit uusissa laitteissa oli.

Do diid, hienoa, nyt sitten vain ulkoilua harrastamaan!
Hiihtotuntumaa haetaan koko ajan, eilen kävin pari kertaa suksilla ja tänään aamulla kerran, minkä jälkeen sitten Leppävaaraan korttelirasteja kiertämään. Olikin aika tuntuva rykäys juoksennellessa tuossa liukkaassa ja märässä lumisohjossa 9 km jalkakäytäviä ja metsäpolkuja.

Olen nyt syksyn ajan toteuttanut sellaista kuningasajatusta että olen n. kerran viikossa tehnyt työmatkan juosten. Hiukan vajaa kymppi tulee suuntaansa. Tänään oli mukava pikkupakkanen hölkötellä kuivia asfalttipolkuja, liukkaus ei haitannut eikä kylmyyskään vaikka kahdeksaa astetta taisi mittari aamulla näyttää. Kyllä siinä mukavasti unenrippeet silmistä lähtee! Illalla sitten samalla tavalla kotiin ja sauna lämpimäksi!

Espoossa pääsee hiihtämään, Oittaalla on 800m tykkilumesta tehtyä latua. En ole siellä vielä käynyt, en ole edes vermeitä viime talven jäljiltä etsinyt, mutta ehkäpä kohtapuoliin sentään.

Hei!

Itse asiassa oli mukava seurata Venlojen ja Jukolan tapahtumat television kautta kotisohvalla. Kerrankin oli hyvin perillä kärjen tilanteesta. Valvominen kyllä tuntui selvästi, vaikka metsässä ei juosta tarvinnutkaan. Toki lähdin itse sunnuntaiaamuna ankkureiden yhteislähdön aikoihin parin tunnin asvalttilenkille sentään.

Näkyipä ja kuuluipa mukavasti tuttuja nimiä lähetyksissä. Kunnioitettava suoritus taas Iivosen Ristolta, 47 Jukolaa on saavutus johon aika harva yltää, ja urahan jatkuu edelleen! Kohta se on viidenkympin villitys taas edessä!

Mor!

Rovaniemi taitaa olla jonkinlainen peikko Päijät-Rastille, sillä edellinen Jukola jossa seura ei ollut oli 1980 ja paikkana Rovaniemi. Sen jälkeen tulikin sitten Kytäjän Kura-Jukola, ja siellä kyllä oltiin.

Minun tekemisen taso on kyllä nyt tosi surkeata, en ole yhtään varautunut siihen että risusavottoja näillä lumilla järjestetään. Mutta tilaisuushan se tekee varkaan! En ole kisoihin lähdössä, mutta jos ... niin saattaisihan se olla mahdollista ... . Matka tapahtumaan kun olisi nyt varsin kohtuullinen.

Lupaus mikä lupaus. Sääennusteiden lupauksissa on tosin se huono puoli, että ne saattavat joskus pitää jopa paikkansa 

Näyttäisipä tosiaan siltä että ainakin Luumäellä kisoja pidettäisiin

Mielenkiintoista! Olin kyllä jo selkeästi orientoitunut siihen että tänä talvena ei tarvitse lintulaudan kanssa kisailla. Ja harrastus on ollut sen mukaista. Vielä olisi viikko aikaa valmistautua, joten varusteet saattaisivat löytyä, mutta ... hiihtotuntuma on huono, ja oudostaan kovaa hiihtäminen on rankkaa puuhaa.

Eivät ole talvet veljeksiä keskenään.
Viime talvena ei taidettu juuri Kajaania etelämpä kisoja pitää lumenpuutteen vuoksi. Nyt olisi lunta ja innokkaita risusavottalaisia Etelä-Suomessakin pilvin pimein, mutta ei lupaa ottaa kisaajia urille! Ei hyvä näinkään, sääli.
Innokkuutta hiihtoon riittää ainakin Espoossa. Forsmannin Petrin porukan Oittaalle tekemillä baanoilla on hiihtäjiä yön pimeinäkin tunteina, ja keskimäärin kymmenen sekunnin välein on suksijoita vuorokauden ympäri! Ja seassa on aika vauhdikkaastikin eteneviä suksensujuttajia.

Terveys on tärkeä ja vaalimisen arvoinen asia. Hyvä että Maukka ja kumppanit pysyvät kunnossa ja aktiivisina!

Miltä vaikuttaa Ala-Porasan Pirkkojen tuleva talvikausi, onko fissereistä jo kesän pölyt pyyhitty pois? Hiihtokeleistä ei tosin ole taas tietoakaan, mutta pitkinä ja pimeinä iltoina voi  tehdä ulkoilua, sauvojen kera tai ilman. Täällä päin näkee jonkin verran rullahiihtäjiäkin, ja hiihtopohjilla myös sauvakävelijöitä. Korttelirastikausi kyllä lupaavassa räntäsateessa jo korkattiin, mutta laitettiin heti koronalomalle kolmeksi viikoksi.

:klap:  Onnittelut Miksulle! :klap:

Toivottavasti hän vielä lukee vanhan seuransa sivuja.

Raikkaassa ulkoilmassa vietetyn parituntisen lenkin aikana harmaantuneet aivosolut tekivät työtä, ja tällainen lista siitä sitten tuli:

1. Niklas Colliander
2. Geza Molnar
3. Pietari Sorri
4. Vesa Tähtinen
5. Esa Lampi
6. Niko Nättinen
7. Juha Villa
Varamies: Pasi Nieminen

Tällä porukalla (jos kukin tekisi oman uransa parhaan tason mukaisen suorituksen) mentäisiin nykymuotoisessa Jukolassa mennen tullen sadan sakkiin, jopa lähelle viittäkymmentä. Pate varamiehenä kuin Taisto Tammi 95-leijonissa: Curren mukaan joukkueen tärkeimpiä miehiä vaikka ei kentällä käynytkään. Tätä kööriä jos olisi edes yhden kevään päässyt harjoituttamaan sellaisten suunnistuksellisten lihapatojen ääressä kuin mitä kehäkolmosen tuntumassa maastoissa ja kartoissa on tarjolla, niin tulos olisi ollut komeata katsottavaa.

Kovia nimiä jäi vielä kosolti rannallekin: Lammikko, Hege, Tango, Koista, Mike, VVi, ...

Toki pitää myöntää, että putkiajan miehistöissä (Wäiski, Jussi, Ilpo, Jukka, Rane, ...) oli varmasti niin kovia naamoja että joku parhaimmillaan olisi kiilannut itsensä hyvinkin ykköseen.

:klap:  Hienoa että rastitoiminta saadaan liikkeelle näissäkin olosuhteissa :klap:

Nyt olisi tosiaan varmaankin tilaisuus saada laajennusta kävijäkuntaan, sillä tekemisen puutta ihmisillä taatusti on. Sen huomaa aivan selvästi ainakin täällä etelän sivukylillä: iltaisin on jalkakäytävillä ja etenkin hiekkapoluilla huomattavasti enemmän ulkoilijoita kuin aikaisempina keväinä. Varsin usein näkee jopa sellaisia hölkkäilijöitä, joiden tyylistä voi päätellä että edellisistä lenkeistä on kulunut useampiakin vuosia.

No sittenhän siellä hyllyssä olisi tilaa uusille prenikoille ... suunnilleen noinhan Veijokin taisi tehdä jokunen vuosi sitten, ja tehokkaasti on uusia meriittejä kerännyt senkin jälkeen.

Ensimmäinen seura-asu oli varmaankin sini-valkoinen suunnistuspuku kasarin alkupuolelta. Sitä ennen muistan jossakin nähneeni tosin valkoisia T-paitoja joiden selkämyksessä oli seuran nimi, mutta niitä näin vain satunnaisesti eikä niitä suunnistuksessa käytetty.
Sinivalkoisissa vedettiin hyvä tovi. Sen jälkeen tuli se Valion maitomainoksen mieleentuova värikkäämpi malli kunnes joskus ysärillä tuli sitten punavalkoinen raitapaita ja sen myötä lenkkipukuja. Nykyinen violetti on tämän vuosituhannen trendi.
Vanhan liiton (siis eilispäivän) harrastajat käyttävät vieläkin noita vanhoja värejä, vedettiinpä jokunen vuosi sitten Jukolakin yhden joukkueen voimin läpi punavalkoisessa raitapaidassa! 

Korkatti on korkattu ja siirretty muistojen kisoihin. Saatiinpa ainakin tuntuma oikeaan talveen. Lunta oli riittävästi, jopa urien ulkopuolella saattoi hiihtää, oikojakin tehdä. Lämpötilakin oli perinteisen talvinen, yöllä taisi parikymppiä rikkoontua. Päiväsellä oltiin toki mukavassa pikkupakkasessa, niin että kylmää ei tarvinnut kärsiä, mutta nyt oli ensimmäisen kerran käyttöä pitkälle kerrastolle ainakin minulla.

Lauantaina henkilökohtaisessa kisassa Seefeldin maailmanmestari Veijo esiintyi mestarin ottein ja kuittasi keskimatkan SM-kullan. Hieno ja vakuuttava esitys! Jukan emitti hyytyi parin rastin jälkeen, ja minä itse törmäilin rastileimauksessa petäjän kanssa ja siinä jäi leima korttiin tulematta. Eipä noissa meidän suorituksissa ja sijoituksissa juuri muutenkaan kehumisia olisi ollut, joten se siitä. Pääasia oli että mitali saatiin, ja vielä sitä parasta laatua!

Sunnuntaina sitten viestiteltiin. Minä olin nyt vuorostani aloittaja, ja ihan ok-suorituksen sain tehtyä tullen vaihtoon toisena puolisen minuuttia kärjen takana. Jatkamaan lähti Veijo, joka tuli vaihtoon kolmantena, mutta nyt oli hänen vuoronsa joutua itkumuurin asiakkaaksi. Toiseksi viimeinen rasti oli laskettelurinteessä, ja vauhdikkaassa menossa jäi leima haaveeksi, joten hylsyähän se tarkoittaa. Varmuudeksi Jukka vielä osuudellaan jonkin verran kartoitti urastoa, joten mitalisijaa ei toki menetetty.

Etelän miehet ja naiset pääsivät huitomaan moni varmaan ensimmäisen kerran hisu-urille sitten viime talven lumien, ja se kyllä tuntui tyylissä etenkin ensimmäisenä päivänä. Maasto oli onneksi helpohko, urat ja radat ja kilpailukeskus erinomaisia. Samoin majoitus: lauantaina lähtökellon piippaus kuului majoituksen portaille, kuten myös kilpailukeskuksen kuulutus kumpanakin päivänä.

Ps. Oletteko muuten huomanneet yhdennäköisyyttä meidän omien SM-kisojen kartoissa olevan hiihtäjän ja näiden kisojen logossa olevan hiihtäjän välillä? Taitavat olla veljeksiä ...

Tää korutont' on kertomaa.

Halvaksi tulee talvi ainkin kisamaksujen ja matkakulujen osalta. Lisenssin kyllä lunastin, liekö sekin ennenaikainen investointi. Kohta on hiihtoloma etelässä lusittu, viimeistään sen jälkeen saa talvivarusteita urheilukaupoista hyvällä alennuksella.

Do diid!   :ole:

Tulihan se värisuoran täydennys sieltä, kun Veijo nappasi kultaa keskimatkalta, reilun parin minuutin erolla hopeamieheen!  :klap:

Jukka jäi nyt sarjassaan kuudenneksi, ja erot ovat selkeät myös siellä.

Herrat saalistivat Seefeldin hangilta siis yhden mitalin kutakin laatua.

Innsbruckissa on hisuiltu pikamatka, ja Jukka on siellä pokannut hopeaa. Hienoa :klap:
Vajaat puoli minuuttia on jäänyt eroa kirkkaimpaan lätkään.

Veijo on sarjassaan sijoittunut neljänneksi, edellään pronssipallille yltänyt Hämeenlinnan Olavi Erkkilä.