Eräs tapa viettää sateista lauantaipäivää…Päijät-Hämeessä
Valmistelut
Aloitettiin sangen odotetusti…meikäläinen kurvasi kisapaikalla viimeisten joukossa n. kello 9:40 (kartat sai kello 10:00) ja kyllähän sen arvasi, että olen meidän partiosta kuitenkin se ensimmäinen paikallaolija. Noin viisi minuuttia myöhemmin partion johtaja (myöhemmin Mr. Hege) saapui paikalle. Olimme varmasti se viimeinen partio joka tuli pelipaikoille. No, hetikohta saimme kartat ja pääsimme reittisuunnittelun pariin. Samalla siinä pohdittiin hieman, että millä varustuksella vedetään. Reitti alkoi hahmottua, mutta täytyisihän myös matkaa mitata…mutta miten? Muilla partioilla näkyi monenlaisia mittareita, lankoja ym. kätevää. Lyhyen keskustelun jälkeen totesimme, että meillä ei ollut minkäänlaista mittaa matkassa. Mr. Hege keksi, että käytettään kännykän laturin johtoa ja näin saimme reitin kiemurat mitattua. Seuraavaksi muistelimme, että A4-paperiarkin pitkäsivu on noin 30 cm. Tämähän alkoi sujua. Tämän sovelletun mittailun aikana totesimme myös, että kumpikaan partion jäsenistä ei ollut ottanut mukaan nilkkoihin soveltuvaa teippiä. Minä en muistanut ja Mr. Hege ei löytänyt. Hyvä. Suunnittelimme reitin, jossa oli etapit n. 3 tunnin kohdalla ja 6 tunnin kohdalla. Loppu oli tarkoitus soveltaa.
Matkailu avartaa
Ennen lähtölaukausta ei ollut satanut, kun kisaa oli käyty 5 minuuttia niskaan tuli jo pieni kaatosateen poikanen. Hienoa. Jo muutaman sadan metrin jälkeen huomasimme, että reittimme oli ilmiselvästi ns. kuningasvalinta…mukana ei ollut kuin pari lyhyemmän sarjan partioita, jotka toki putosivat kovan alkuvauhtimme ansiosta ennen rastia. Ensimmäinen rasti oli 53 (eli 50 pistettä). Matkaa linnuntietä 2480 m ja kuljettu matkamme oli 2860 m.
Tällaisessa pikamatkassa on tärkeä juosta heti alussa mahdollisimman paljon, ettei voimia vahingossakaan jää ns. varastoon. Tästä taktiikasta ei ääneen sovittu, mutta ilmeisesti Mr. Hege on jostain näin lukenut…
Ensimmäiseen ’aikatarkastuasemaamme’ matkaa oli linnuntietä n. 12 km. Todellinen kuljettu matka oli 15 km. Aikaa käytimme 2 h 50 minuuttia. Olimme mukavasti edellä aikataulusta. Kuuden tunnin tavoitteeseen matkaa oli tarkalleen 13 km ja luvassa oli paljon metsämaastoa sekä huolestuttavan paljon sellaisia ruskeita viivoja kartalla. Joku taisi lähtöpaikalla puhua jostain korkeuskäyristä. Käytimme tähän etappiin aikaa 3 h 20 minuuttia ja matkaa kertyi 15,9 km. Aika vähän tuli ylimääräistä, mutta aikaa tuolla metsässä kului. Muistaakseni tässä vaiheessa kisaa lisäsimme ravitsevan retkimuonan joukkoon myös herra Buranan. Nam. Kolmas ja viimeinen edes hieman suunniteltu etappimme oli linnuntietä 11 km. Etappi sisälsi vaatimattomat viisi kilometriä asvalttitietä. Olipas nastari syönnillään. Aih. Käytimme tähän etappiin todellisuudessa n. 14 kilometriä.
Tähän loppui suunnitelmamme. Aikaa oli kulunut 9 tuntia ja matkaa oli takana linnuntietä 36 kilometriä ja 17 rastia. Todellinen matkamme oli tähän mennessä 45 kilometriä. Kylläpäs nastarit tuntuivatkin mukavilta. Teimme nopean suunnitelman viimeistä kolmea tuntia varten. Se sisälsi vielä 5 rastia ja matkaa tuli viivaa pitkin 11,2 km. Päätimme kuitenkin hieman kierrellä ja kerätä niitä aitoja kilometrejä…niitä tulikin sitten 14,6.
Maaliin tulimme 11 tunnin ja 35 minuutin kuluttua lähdöstä. Taakse jäi 22 rastia ja 59,6 kilometriä. Maaliin toki juoksimme.
Jälkipelit
Maasto oli näin jälkikäteen ajatellen jopa raskaampaa (lue, huonompaa) kuin odotin. Käsittämättömän isoja mäkiä. Nestettä ei paljon kulunut, koska ilma oli riittävän kostea. Yksi raekuuro tosin hieman harmitti, ne kun sattuivat osuessaan päähän ja korviin. Reittimme oli melkoisen hyvä, lisäpisteet olisivat irronneet vain vauhtia kasvattamalla.
Valmistautuminen oli surkeaa, siis lähinnä varustepuolella. Kuntohan kyllä tuollaisen rääpäisyn kestää. Varustepuolelle voisi miettiä jotain muita kenkiä kuin suunnistusnastareita. Ja matkankin voisi mitata jollain muulla, kuin laturinjohdolla. Noin tunti maalintulon jälkeen, jalat sanoivat sopimuksensa irti…eivät ota käskyjä vastaan…lähettävät vain yhtä ja samaa informaatiota aivoille…kipua. Noo, herra Buranalla ei ole mihinkään kiire.
terveisin
partion jäsen
ps. rinttimiehet on erikseen 
