mors,
hienoja tarinoita...onnea mitalisteille ja hei, se on aina hyvä jos kaikki rastit löytyy!
mulla on pienoisia jalkavaivoja ja olin pakotettu jättämään nämä karkelot väliin.
*
Päijät-Rasti ry:n virallinen keskustelufoorumi ja ilmoituskanava
Et ole kijautunut foorumille. Kirjaudu tai luo käyttäjätunnus.
Ilmoitustaulu → Kisaraportit → Am-yö, Kalho, Hartola, Suomi, 9.9.2005 → Uusi viesti
All fields with bold label must be completed before the form is submitted.
mors,
hienoja tarinoita...onnea mitalisteille ja hei, se on aina hyvä jos kaikki rastit löytyy!
mulla on pienoisia jalkavaivoja ja olin pakotettu jättämään nämä karkelot väliin.
*
Kesän viimeinen AM-kisa, eli viimeinen mahdollisuus saada AM-mitsku ja tulihan se sieltä! Tämän kunniaksi, pientä analysointia karttakuvin höystettynä (suluissa rastivälien sijoitus ja aika)
L-1: (27-4.14) Kovalla vauhdilla komeesti ohi rastista. Näin kyllä heijastimen, mutta en uskonut että se on oma... Virhettä ainakin 1,5min.
1-2: (13-3.41) Laskin vauhtia ja virheittä rastille.
2-3: (11-2.46) Edelleen paranee, ilman virheitä.
3-4: (20-2.07) Pudotin tarkoituksella polulle, mutta se menikin liian pitkäksi, 30-40s virhe.
4-5: (13-5.28) Päätin tehdä polkukierron oikealta, mikä osoittautui viisaaksi ratkaisuksi. Suoraan mennessä ei olisi ollut mitään mistä saa kiinni.
5-6: (6-1.53) Pientä epävarmuutta rastinotossa, mutta ajoista päätellen niin on ollu muillakin. 10-15s virhe.
6-7: (15-9.27) Eka suunnitelma oli painaa läheltä viivaa suon ja vihreä välistä, mutta kun huomasin miten hyvää turvesuo oli juosta, päätin kiertää - oikea ratkaisu. kuutosrastilla kiinnisaaneeni neljä minuuttia ennen lähtenyt HLS:n kaveri lähti vetään suoraan. Juoksuvauhdissa näköjään nopeimmille yli minuutti takkiin...
7-8: (15-6.33) Toinen juoksuväli heti perään. Olin seiskalla niin sippi, että meinasin lähtee väärään suuntaan. Turvesuolla kolmen jätkän juna veti ohitse - ei mitään sanomista vauhtiin. Rasti virheettä.
8-9: (5-5.43) Päätin tehdä taas tiekierron - viisas ratkaisu. Se mut kerran jättänyt letka ilmestyi taustapeiliin juuri ennen rastia, olivat vissiin kaverit painaneet suoraan puskien läpi
9-10: (5-46) Tämän välin mä pysyin siinä porukassa.
10-11: (8-3.05) Polkuväli, näköyhteydessä edellemenevään letkaan. Ei virheitä.
11-12: (10-3.04) valot katosi edessä, pysyin kuitenkin itse kartalla ja sain varmistettua ojien risteyksestä. Rastilla tuttu joukko leimaa edellä.
12-13: (5-51) Lyhyt helppo väli, tätä en mäkään pysty kämmään.
13-14: (13-5.56) Arvoin menenkö oikealta vai vasemmalta, päädyn kuitenkin tuttuun turvalliseen polkukiertoon. Kuvioraja näkyi ja rastinotto meni hyvin. Edellä mennyttä letkaa ei enää rastilla näkynyt missään.
14-15: (12-2.54) Polkukierrot oli menneet tähän asti niin hyvin, että en viitsinyt oikaista tälläkään välillä.
15-16: (21-3.18) Loppua kohden alkoi taas haparointi, pysähdyin tiellä enkä ollut varma kummalla puolen rastia olen. Lähdin suoraan tieltä ja siellähän se rastin heijastin näkyi. 30s virhettä.
16-17: (24-2.20) Onneton suoritus. Vedin pitkän matkaa loppuviitoitusta ennen kun tajusin, että hei, se rastihan onkin jossain tuolla takana. 30-40s virhettä.
17-M: (16-39) Kaikki mehut oli jätetty maastoon, ei enää jaksanut puristaa kuudettatoista sijaa parempaa loppuviitoistusaikaa.
- JV -
PS: Se neljä minuuttia mua ennen lähtenyt kaveri jonka sain jo kertaalleen kiinni, hävis mulle lopputuloksissa 7 sekuntia, eli aika kovaa se juna tuli loppuradan..
Itse olin absoluuttisesti sarjani viimeinen, mikä ei minulle ollut yllätys
Ihan vaan täytyy oikein erikseen kiittää, että Sä olit -melkein (päivitetty tieto, muistikin reistaa...) ainoa, joka jäi kärkeen enemmän kun Mä. :kumarran:
Mutta mä en ollu viimenen, mä olin 9:s. Ja mun ratakin oli vaan 5,3kilsaa pitkä.
t. Taudista toipuva auskultantti
Siinä sitten meni viimeinenkin AM-kisa tältä vuodelta
Maasto
Maasto oli tolkuttoman hyväkulkuista ja näkyvyys erinomainen. Entiset turpeenottoalueet olivat kuin urheiluradan pinta - todella nopeita juosta ja näkyvyyttä suorastaan niin pitkälle kuin lamppu näytti. Vihreät pöheiköt, joihin odotetusti tutustuin myös, olivat yhtä pahoja kuin meilläpäin yleensä, osa vielä pahempia. Korkeuseroja en tuossa maastossa paljoa huomannut - taisi olla aika tasaista.
Seuran Saavutukset :juhlaa:
Seuramme järjestämät suunnistusharjoitukset, jotka tunnetaan nimellä Iltarastit, eivät ole menneet täysin hukkaan. Tähtisen Anu ja Villan Juha nappasivat hopeamitalit, joten kilinä, jota Lahden Hannun kanssa huolestuneina kuuntelimme kotomatkan ajan ei lähtenytkään moottorista (öljyt oli vaihdettu samana päivänä), vaan takapenkin mitalistien taskuista. Itse olin absoluuttisesti sarjani viimeinen, mikä ei minulle ollut yllätys
Oma suoritukseni
Maasto oli poikkeuksellisen hyvää jo lähdöstä alkaen. K-piste oli noin sadan metrin päässä lähdöstä ja siihen asti kaikki sujuikin ihan hyvin. Tulin tielle ylitin sen ja jatkoin polkua pitkin kohti rastia. Sitten aloin miettiä, oliko kolmio itseasiassa K-piste vai lähtö... Polku nimittäin ei tehnytkään odottamaani mutkaa vaan jatkoi suoraan - niin minäkin. Tulin siis takaisin tielle, jota juoksin seuraavaan polkuun saakka ja siitä sitten suoraan rastille. Ei paha moka, ehkä mun suunnistuksessa noin minuutti. Kakkonen löytyi hyvin.
Sitten kuvittelin käyneeni kolmosella ja lähdin kohti nelosta argh2:. Tämä oli paha moka. Ihmettelin hieman, kun en millään tajunnut maaston ja kartan yhteneväisyyttä. Reilun kolmensadan metrin päässä alkoi raksuttaa, kun mieleeni häivähti ajatus, että kolmosellehan mä olenkin menossa. Sain heti kartasta kiinni ja ryntäsin rastille, jonne ei ollut matkaa kuin parisataa metriä. Pistetään tosta vaikka kaksi minuuttia.
Neloselle lähdin vauhdilla. Vetelin sellaista tietä pitkin, sitten polkua ja lopulta hakkuun ja vihreän reunaa. Hakkuu tekee siinä sitten sellaisen mutkan oikeaan ja minähän sinne. Siinä mutkassa oli näin jälkeenpäin ajatellen kaksi "sarvea", joista ampaisin väärän sarven nokkaan argh2: ja suunnalla rastille sillä seurauksella, että joitakin pitkiä minuutteja myöhemmin huomasin olevani noin kolmesataa metriä rastista oikealla. Olin kai menny sadan metrin päästä ohi... Tästä laskeskelisin itselleni lisää aikaa hmmm. no, 6 minuuttia?
Vitoselta kutoselle en arvannut mennä entiselle turvesuolle, kun olin käsittänyt, että se ei välttämättä ole kovin turvallinen alue, vaan siellä on epämääräisiä vesikuoppia ja sen sellaista. Vetelin siis pahinta mahdollista pöpelikköä puoli kilsaa ja sitten hyvää maastoa (tie) pitkin rastille. Siinä sitten selvisi sekin, että se suo olis ollut kuin moottoritie argh2: argh2:. Lisäaikaa pistän tuosta itselleni 5 minuuttia. Ja jos uskaltaisin, niin merkkaisin lisäaikaa 8 minuuttia. Kyllä mä kilsan alle neljään minuuttiin radalla juoksen (ja alle 6 minuuttiin, jos rata on vähintään pururadan tasoa - tässä oli parempaa).
Siinä ne jännimmät välit olivatkin. Rastit olivat hyvin näkyvillä ja helpoilla paikoilla. Parasta oli, kun näin kahdeksannen rastin heijastimen jo sadan metrin päästä. Yö-suunnistus oikein järjestettynä on helpompaa kuin päiväsuunnistus. Radat ovat yleensä helpompia kaikin puolin ja vielä tuo heijastimen hyvä näkyvyys. Ainoa haitta on pimeys, mutta sitä torjutaan otsalampulla, joka kieltämättä oli aika kallis hankinta. Ja kun sen sai hankittua, niin nyt on sitte mentävä säällä kuin säällä kaikkiin mahdollisiin yösuunnistustapahtumiin, kun tuli perusteltua oman lampun hankinta sillä, että lainalampulla ei voi mennä kaikkiin lukuisiin tapahtumiin...
Ai niin, se aika. Mulla meni 6,2 km:n rataan 1.27 - siis samaa luokkaa kuin iltarasteilla päivällä. Ja vähentämällä nuo pahimat virheet, aika olis ollut jotain 1.10:n luokkaa.
ps. Jo neljäs yösuunnistus - ei vielä yhtään havaintoa pimeässä liikkuvista hirvikärpäsistä!
Ilmoitustaulu → Kisaraportit → Am-yö, Kalho, Hartola, Suomi, 9.9.2005 → Uusi viesti
Powered by PunBB 1.4.4, supported by Informer Technologies, Inc.