Oli hieno Salon-reissu tosiaan, kyllä kannatti lähteä! Valitettavasti samalle vuorokaudelle oli muitakin buukkauksia, joten kisan seuranta jäi nyt hieman vähemmälle kuin tavallisesti. Parasta antia oli luonnollisesti tuttujen tapaaminen ja nuoren suunnistajapolven energisyyden ihmettely. Kisamuistoksi tuli varusteihin ainakin hiekkaa, ja tämä muisto ei ihan heti nurkista katoakaan!
Seuran ykköstykin edesottamuksia kotimaassa ja maailmalla seurataan antaumuksella vähintäänkin kotisivuilta. Toivottavasti tuleva talvi olisi hiihtämisen kannalta otollinen, niin että hisuakin pääsisi harrastamaan edes kohtuullisen ajomatkan päässä. Olisi varmaan tälläkin saralla ihan mielenkiintoista seurattavaa.
Miten on Jukka, saadaanko tälle syksylle vielä perinteinen sauvakävelysuunnistusharkka? Yleensähän se on ollut joskus marraskuulla, kun nastarit on saatu talvikorjuun. Illat alkavat olla jo sen verran pimeitä ja suojaavia, että minäkin olen sauvat esiin kaivanut ja muutaman kerran incognito käynyt kevyesti lajiin taas totuttautumassa.
Keli ei olisi voinut olla parempi ja itse tykkäsin kovasti maastosta; oli paljon hienompaa kuin viime vuonna, jolloin olimme vahvistamassa Asikkalan Raikkaan joukkuetta. Ainakin omalla radallani rastivälit olivat selkeästi edettäviä, mutta rastit pääsääntöisesti hyvin pienipiirteisellä kallioalueilla ja rastit tarkasti otettavia. Parilla rastilla tuli ajettua miinaan, mutta kiva fiilis jäi! Eritoten ilahdutti kolmososuuden poikien ryhdikäs esitys: Ennakkojännityksestä huolimatta pojat lähtivät tekemisen meiningillä osuudelleen ja hoitivat sen tyylikkäästi maaliin; ja sen jälkeen jatkoivat taas tavanomaista häröilyään... :klap: Henri ja Leevi tekivät maastossa hienoa yhteistyötä - hyvä pojat!
Apinoisin tähän Vesan laittaman pyykki-aiheisen hymiön, mutta en osaa. 
Me pakkaamme vielä kerran tällä kaudella Mikaelan kanssa suunnistuskamamme ja etsimme rastilippuja Unkarin maaperällä 5.-8.11. Kyseessä on Spartacus Cup jossakin Budabestin liepeillä. En tiedä, millainen tulospalvelu siellä päin maailmaa on, mutta tsekatkaa silloin, josko netissä olisi nähtävissä Päijät-Rastin naisten edesottamuksia vieraalla maalla! Sen reissun jälkeen pestään nastarit ja laitetaan ne hetkeksi talvilevolle. Nyt pitäisi jatkaa tähän, että sitten kaivetaan sukset esiin, mutta ne on kyllä jo kaivettu ja Miksu on muutaman kymmenen kilometriä näillä lumilla hiihdellyt. Tai viime talvista luntahan se on ollut; jos tarkkoja ollaan. 
