Nyt kun on oikein kunnollinen talvi, niin Vantaallakin voitiin pitää kisat! Simonkylässä olivat Niskat ja Jyry loihtineet varsin hyvän, tiheän ja vaihtelevan uraston mukavaan maastoon. Monenlaatuista menouraa oli tarjolla, ja lippuja metsä punaisenaan. Oikein soveliasta sprinttimatkoille.
Aamupäivällä vedettiin henkilökohtainen sprintti, joka samalla oli am-kisa. Kylmää oli, mutta varmaankin alle 20 astetta lähtöjen aikaan. Lähtöjä oli nimittäin siirretty tunti eteenpäin jo aikaisemmin viikolla, yhdeltätoista alkoi suunnistajien urakka.
Jukka otti kultaa, Olavi hopeaa, Markku oli neljäs. Minäkin sain hopeaa, 15 sekuntia Hämäläisen Markulle hävisin. Suuria virheitä en tehnyt, mutta pientä parannettavaa olisi ollut. Kaksi kertaa kaaduin, kun kompuroin risuihin ja väistelin vastaantulijoita kapeilla urilla. Luistelusukset ja -monot jalassa, pitkät sauvat tarroilla käsissä on aika vaikea könytä taas jaloilleen polveen ulottuvassa lumessa. Ilman näitä muutamaa kompurointia olisi tullut sekuntipeli mestaruudesta! Kylmä ilma teki todella häijyä hengitykseen, maaliin tullessa jopa hieman kyseenalaistin iltapäivän startin.
Muutama tunti kun sisällä lämmiteltiin ja kahviteltiin, niin taas oli olo siedettävä. Aurinkokin lämmitti selvästi jo iltapäivällä, ja meno oli itse asiassa aivan normaalia. Am-sprinttiviestissä saatiin kaksi mitalia, kun Markku ja Olavi ottivat hopeaa sarjassa H130 ja Jukka ja Esko pronssia sarjassa H110. Joukkueessa siis oli kaksi suunnistajaa, joilla kummallakin oli kaksi osuutta.
Kisan päättyessä ei kylmä vaivannut lainkaan, auton digitaali näytti lukemaa 13 astetta. Mutta pitää vielä todeta, että kyllä oli varmaan kovaa hommaa viime sunnuntaina vetää osuus SM-viestissä siinä 19 asteen kylmyydessä!
