juu moi,
tässä helakisa noin karkeasti...
sää: padasjoella paistoi melkein aurinko, pirkkalassa satoi vettä.
maasto: kuin kotona padasjoella.
kartta: no kyllä sillä maaliin löysi. olen mä taulun kartallakin vetäny.
suoritus: ei monikaan lippu oikein haljennu.
lopputulos: noh, pääsin aikaisin kotimatkalle, kun muut jäivät palkintojenjakoon.
olen sepustanut myös tarkan kisaraportin joka rastilta ratoineen...katotaan josko sais tänne.
*
Lisäys:
Kartan saa hieman tarkempana täältä.
Seikkailu Pirkkalan kankailla.
Piirsin sinisellä reittini, silloin kun asiat oli hanskassa. Punaisella ne muut.
1. lyhyt väli ylämäkeen. johtuiko mäestä vai maaston hitaudesta 'skannailin' rastia
aivan liian aikaisin. bongasin yhden väärän. kiven näköisen pistekumpareen. 'hyvin' alkoi!
-virhettä 10 sek.
2. vesisade oli yltynyt ja suojalasit oli riisuttava. rastin otin hissukseen ja
virheittä.
3. tässä vaiheessa ymmärsin sen mitä en ymmärtänyt. tätä karttaa. ei ole oikeen
varmuutta mistä menin, mutta sitten näin lipun ja ...tadaa...väärä. tuumaustauko ja
siinähän se oma rasti olikin.
-virhettä 15 sek.
4. uuh, päivän ensimmäinen katastrofi. ensin lähdin rastilta väärin. onneksi tajusin
melko pian. suon ja polun yli, hups tulikin toinen polku. no sitä sitten. jälkikäteen
ajatellen olis ollu parasta vetää polun kautta mäen päälle. no kokeilin rinnetaitojani
kuitenkin. aloitin rastinoton aivan liian aikaisin, kun kuvittelin näkeväni avokalliota
ja kiviäkin olin ohitellut kokoajan. typerää sahausta rinteessä ja pahinta mahdollista,
eli liian aikaisin!
-virhettä 1m 30 sek.
5. seuraava väli näytti aika vauhdikkaalta. rinteen suuntaan ja sitten laskevan mäen
harjalla. no ihmeellisesti leikkasin liikaa ja olin alemmalla nenällä kiviä kiertelemässä.
-virhettä 30 sek.
6. seuraava rasti menikin ilman mitään suunnitelmaa ja kas, virheettä!
7. sama tahti jatkui.
8. joo, tää on helppoo...
9. alku meni aika hyvin ja tuurilla vedin jo tutuista kohdista aina polulle asti. siitä
polun mutkasta sitten rastille. no palasin polulle hetken päästä ja sitten kävellen
rastille. damn!
-virhettä 1m 50 sek.
10. enää ei kiinnostanut. lähdin rastilta väärin harjanteen yli, laskeuduin jyrkänteen ja
vaan juoksin. iso tie tuli näkyviin ja muistin että olen suunnistuskisoissa. hapuillen
rastille.
-virhettä 15 sek.
11. tiesin, että tiekierto on nopeampi ja ennenkaikkea varmempi. menin suoraan. kävelin
rastille...aikanaan.
-virhettä 45 sek.
löysin viimeisen rastin ja maalin aika hyvin.
virheitä tuli paljon ja kaksi niistä oli isoja. vauhti olis riitänyt ihan kärkitiloille
asti, mutta taidot ja maltti ei.
. Eli ainakin jotain kehitystä on taitopuolella tapahtunut, vai onko pummien vähentyminen johtunut pelkästä suunnistusrutiinin karttumisesta, mene ja tiedä. On tässä ainakin kuntorasteiltu aika tiuhaan tahtiin, ehkäpä sillä on asian kanssa jotain tekemistä. Ja eiköhän tuolta leiriviikonlopustakin jotain jäänyt käteen. No jokatapauksessa tältä päivältä jäi huomattavasti paremmat fiilikset käteen, kuin esim. Ankkurirasteilta. Ja nyt kisarapoa kehiin:
. Pienipiirteisyydessään ei ihan Ankkurirastien tasoa, mutta sanoisin, että hieman vaativampaa kuin mitä Siljarasteilla oli. 
. Tosin kyllähän olis voinu sen 5min taaskin nipistää pois, mutta ei silläkään olis vielä voitettu.. Tuloksia ja väliaikoja saa muuten käydä 
