Uusi viesti

Onko se meriittiä, jos on omistanut sellaisen kompassin, jossa on askelparimittari? Sellainen on ollut, mutta olen tainut hukata sen. Suunnistajallehan se on tutua, että välillä on tavarat hukassa välillä koko mies (vaikka käyttäisi askelparimittaria).

hahah, hyvä juttu. kaikki noi jutut pätee vieläkin (tarkkailkaa vaikka TIM:iä)

ps. askelparimittari on nähty. ainakin vanhemmissa levykompasseissa sellainen laskuri oli.

Moi,

Työkaveri löysi firman arkistojen kätköistä vanhoja Helvar-kerhon jäsenlehtiä 40-50 -luvuilta, joista numerossa 1-2/1953 pisti silmään artikkeli suunnistuksesta. Ihan hauska juttu näin nykysuunnistajan näkökulmasta (Onks kukaan koskaan edes nähnyt askelparimittaria??)

Sananen suunnistuksesta

- JV -

PS: Ens kisaan taidan ottaa pari sitruunaa matkaevääksi..

Bongasin pesupaikalta linkin MM2004 kisojen keskimatkan analyysistä by Tero Kettunen. Hyvää kerrontaa, karttakuvilla ja reittipiirroksilla höystettynä. Reittikuvissa löytyy rastiväleittäin kaksi eri kuvaa, 'oikea' karttapala ja alla 'pelkistetty' kuva tärkeimmistä kohteista rastiväleiltä. Valmennusvastaavana suosittelen kaikkia lukemaan ja sisäistämään tämän analyysin opit.

http://kalevanrasti.fi/files/kr/tero/te … 2004mm.pdf

- JV -

(Hmmm... vastasin tähän jo päivällä, mutta taisinkin sulkea ikkunan sen sijaan, että painoin "lähetä" nappulaa, no uusi yritys)

Suunnistustaito-kirja on jo luettu kertaalleen. Suunnistus.netin harjoituksiakin vilkaisin jo ennen tämän kirjan lainaamista ja siellä on tosiaan hauskoja harjoituksia, joiden tekeminen onnistuu kotona nojatuolissa istuenkin... :)

Harjoitus, jota nyt ainakin itse voisin alkaa kokeilla on lenkkeily kartta kädessä. Eikä mikä tahansa kartta, vaan Halikko-viestin kartta. Eli harjoitus menee siten, että juostessa pyritään lukemaan ko kartan rastivälejä ja muodostamaan kartan kuvista mielikuva edessä olevasta maastosta (jolla ei tietenkään ole mitään tekemistä lenkkipolun varren maaston kanssa) ja sen tärkeimmistä kohteista (kai ne ovat mäkiä, kasvillisuusrajoja, notkoja). Vastaavasti katsellaan oman lenkkipolun maastoa ja pyritään luomaan mielikuva siitä, miten ko maisemat voitaisiin kuvata kartalla.

Se, että harjoituksessa käytettäisiin Halikko-karttaa, antaa harjoitukselle vielä ylimääräisen edun: jos maasto vanhan valtatien eteläpuolella on suunnilleen samanlaista kuin pohjoispuolella, on myös kartta suunnilleen samannäköinen. Kun on etukäteen opetellut lukemaan tietyntyyppistä karttaa, on kilpailussa samantyyppisen kartan lukeminen helpompaa ja myös reitinvalinta on helpompaa. Näin ainakin väitetään...

Suunnistuskouluideointia

1.kerralla ei mennä maastoon, vaan istutaan mukavasti pöydän ääressä.

Aluksi kerrotaan mistä suunnistuksessa ylipäätään on kysymys ja että sitä voidaan tehdä monella tapaa, mutta kuitenkin kannattaa jo alussa alkaa harjoitella sitä nopeampaa ja varmempaa tyyliä ja niin eespäin.

Sitten tutustutaan erilaisiin varusteisiin: suunnistuspuku, suunnistussukat, kompassi, otsalamppu, emit-kortti, karttamäärite-kotelo, kartta.

Seuraavaksi tutkitaan karttaa hieman lähemmin ja tutustutaan kartan ihmeellisiin merkintöihin ja miten ne kuvaavat maastoa. Ehkä samalla voisi mainita suunnistusmääritteiden symboleista ja vilauttaa niitäkin. Ja tietysti suunnistusradan merkinnöistä: rasti, lähtöpiste (vai onko se K-piste), maali, viitoitus, kielletty alue.

Kartalle on merkitty muutamat rastit. Opetellaan suuntaamaan kartta oikein kompassin avulla. Tässä vaiheessa voisi jo ottaa tehtäväksi miettiä, miten seuraavalle rastille kannattaisi edetä. Kukin saisi ehdottaa reittiä (ja kun ovat niin ujoja, niin käytännössä jotkut kokeneemmat apuopettajat voisivat ehdotella ja perustella reitinvalintaa ottaen tietenkin huomioon opetettavien taidot).

Kotitehtäväksi jäisi 1. kerran tietojen kertaaminen. Kartalla olevat rastit ovat tietenkin oikeita maastossa olevia rasteja! Niitä tullaan käyttämään seuraavalla kerralla, joten kartta talteen. Sitten kerrotaan, missä harjoitellaan seuraavalla kerralla, varusteista ja tarvitaanko kyytiä jne...

2. kerralla mennään heti maastoon, jossa rastit sijaitsevat

Siellä sitten ohjaajan avulla suunnistetaan muutamat rastit ottamalla suuntaa ja tarkastellaan samalla maastoa ja verrataan sitä karttaan.

Sitten annetaan suunnistustehtäviä, jotka jokainen kurssilainen saa itse omin päin selvittää. Rastit ovat sitten ihan lähellä, muttei näkyvissä. Ne voisivat olla sen verran hankalia kuitenkin, että eivät ole aivan polun varrella, vaan harjoittelija joutuu tutkimaan kartasta muutakin kuin polun kulkua.

Alue, jolla rastit sijaitsevat, ympäröidään lippusiimalla...

Kotitehtäväksi jäisi tutkailla karttaa ja muistella harjoitustehtävien suorittamista.

3. kerralla mennään taas maastoon.

Tällä kertaa tutustutaan hiukan pidemmän ja hankalamman rastivälin suunnistamiseen. Ensin tutkitaan karttaa ja rastiväliä - tehdään suunitelma reitistä - ja sitten suunnitelmaa toteuttamaan.

Alue täytyy varmaan olla rajattu - olisko tehtävä suoritettava pareina, olisiko mukana ohjaaja...?

Idea olisi se, että harjoittelija voisi kokeilla paria erilaista reitinvalintaa. Otetaan vaikkapa kompassisuunnalla ensimmäinen kerta ja toisella kerralla etukäteen paremmin harkittua reittiä pitkin.

Kurssin lopuksi Annetaan virallinen suunnistusdiplomi...

Kommentteja, lisäideoita jne...? Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty.

Kun saat Timo luettua tuon suunnistustaito-kirjan, niin voitkin sujuvasti siirtyä selailemaan suunnistajan taitokansiota.

Tuolta sivulta muuten löytyy sitten noita taitoharjoitusmallejakin...

- JV -