Uusi viesti

Suunnistus legenda Vesku Virkki kävi hölkkäämässä sprintti rastit ja ilahdutti jälki kommentillaan.
"Hyvä tekninen rata!"

Ensimmäinen Kullasvuori sprintti on hölkätty. Kommentteina oli, että rastit olivat piilossa tai ainakin ne näki vasta rastipisteessä. Joku sentään kannatti sprinttirastien jatkumista. Olen samaa mieltä. Yhdet rastit kesässä ainakin. Ongelmana on sprinttiin käypä kartta. Ehkä ensi vuonna taas. Kiitos kävijöille! Ja Eskolle ja Timolle!

Jos joku ei pääse juoksemaan sprinttiä tiistaina klo 17 alkaen, niin olen käytettävissä koko tiistai päivän ajan ottoon. Tuleva sprintti koettelee osaamista, saapi nähdä kertooko joku tehneensä virheettömön juoksun tai kävelyn.

Maukka on uskomaton työmyyrä näissä Päijätrastin seuratoiminnoissa. Toi mulle just kaksi kassillista rastilautoja ja lippuja Kullasvuoren rasteilta. Ja Maukka on puuhissaan ajoissa liikkeellä. Jo keväällä oli katsellut rastipaikat elokuun iltarasteilleen.

Tiistaina 4.8. juostaan Kullasvuoren iltarasteilla Kullasvuori sprintti. Kisa ei ole metsäsuunnistusta, se on maasto tai paremminkin puisto sprinttiä. Nopeaa kartanlukua, havainnointia ja leimausta, äkki kääntymisiä, paluuperiä, lyhyitä rastivälejä, ei kompassi suunnanottoja, ei kivikoita. Ja poluilla pitää juosta eikä aikailla, myös leimata nopeasti, jos mieli pärjätä. Niin...varaudu sprintti virheisiisi...

Eläkekisojen aamukahvilla poikkesi suunnistuskaverit matkojen takaa. Tulivat kun lupasivat. Kahviotuotto on nyt tilitetty PäijätRastille.

26.7. Pyöräsuunnistamme Eskon kanssa SM viestikisaa Heinolassa. Aikaisempi viestikaverini Unto Kanerva menehtyi muutama vuosi sitten. Unton kanssa pyöräiltiin mitaleille. Asikkalan Socilla on kisojen kotisivu kunnossa. Siitä kelpaa Päijät-Rastin tai vaikkapa Eläkeliiton ottaa mallia. Kurkatkaapa!

Kisat on katsomossa ohi. Näytti rullaavan, joku viime tipan homma järjestäjillä näytti olevan, mutta kilpailussa on tärkeintä, että rastit ovat kohdallaan ja kilpailija pääsee suorittamaan suunnistuksen.

Eläkeliiton kisaajien hemmoittelu aloitetaan urheilukentän kahvion aamukahvilla ja pitkämatkalaisten ystävien tapaamisella. Aamukahvio on auki jo kahdeksalta ja sulkeutunee kilpailun alkaessa keskittyen kilpailun seurantaan.

Eemelin ja minun iltarastimaasto on niin päivittämisen tarpeessa, että vaihdan maaston Taulun raivauksilta ja uusilta aukoilta Kullasvuoreen. Tilalle tulee Kullasvuori sprintti. Kaikki rastipisteet ovat uusia ja ennen käymättömia. Ja mutkia voi tulla matkaan. Nousua tulee, mutta vaan kohtuullisesti. Jos Esko ei pääse kisaan, niin ehkä teemme radan yhdessä.

Tulipa käytyä Kainuussa pyöräkisoissa. Ei ollut asiaa podiumille. Virheitä tuli ja kaverit rankaisi niistä. Mutta kuntoa ei tarvitse harmitella. Tasaväkistä on .
Sitten poikkesi Kainuun rastiviikon metsäkisassa. Kakkossija, pitää kai alkaa hölkkäillä, josko vielä johonkin osallistuisi.
Kainuussa olisi ollut hyvä paikka mainostaa Eläkekisoja. Pysäköinnistä kisakeskukseen kulki kaikki samaa tietä. Tienvarsimainos olisi luettu. Kyselyjä siellä kyllä oli ja parikymmentä ainakin lupaili tulla. Nyt vaan sähköposteja suoraan suunnistajille. Meillähän on satoja osoitetietoja. Yksi pitäjäänsä edes.

Vaikka sitä valmistautuessa lenkille lähtöä hieman kipuileekin, niin kyllä viimeistään paluumatkalla kuravaatekassien kanssa homma nousee selvästi plussan puolelle, ja illalla kisakarttaa ja kiemuroita katsellessa jo seuraavan seuraavan kesän Jukola kammoittelee mielessä. Ilman muuta kannattaa ja pitää nyt jo hyvissä ajoin lyödä lukkoon se että ensi kesänä Vuokatissa taas nähdään sekä Venlat että Jussit myös meiltä viivalla! Tällaisella mukanaolon ja läpimenon tavoitteella ei harjoittelu ole liian stressaavaa, mutta pysyisi kuitenkin mielessä koko talven ja keväällä antaisi motivaatiota kompassin ja nastareiden varhaisempaan etsimiseen.

Ankkuliksi oli valikoitunut seuran paras suunnistaja, ei juoksija. Hyvä kilometriaika. Hyvin suunnisti myös Riikka. Ulkoilla on pitänyt. Perinteen ylläpito onnistui joukkueiden hyväksytyillä suorituksilla.