Hiukan iloisempiakin uutisia!
Jokin aika sitten oli puhetta siitä, kuinka vilkasta lasten- ja nuorten suunnistustoiminta on Sipoossa. Ja Sipoossa onkin toiminnassa mukana kunnioitettava määrä nuorisoa - oletettavasti suunnistavien perheiden lapsia. Mutta eipä meilläkään mene yhtään heikommin kuin Sipoossa (ainakaan ihan tällä hetkellä), vaikka luvut näyttävät hiukan pienemmiltä (suhteessa meillä on jopa vilkkaampaa kuin Sipoossa?! - se tilastoista).
Tänä kesänä (ja miksei muinakin tästä eteenpäin) keskitymme (toivottavasti) erityisesti lasten toimintaan iltarasteilla. Siksi ratamestareiden onkin otettava huomioon, että lyhimmän reitin nuorimmat kiertäjät saattavat olla iältään vasta nelivuotiaita. Tämän ikäiset kyllä pyyhältävät pusikossa jo melkoista vauhtia, mutta parempi olisi, jos reitti olisi mahdollista kulkea enimmäkseen hyväkulkuisessa maastossa ellei peräti poluilla.
Aloitimme todenteolla viime viikolla. Mukana oli 6 nuorta (tai lasta), jotka innokkaasti kiersivät puolentoista kilometrin mittaisen radan. Tarkoitus on jatkaa tästä eteenpäin kaikilla iltarasteilla. Lasten mukaan lähtee vähintään yksi opas ja jos ryhmä on turhan suuri, se jaetaan kahtia. Potentiaalia olisi viime viikollakin ollut peräti yhdeksän lapsen katraaseen, mutta sairastelun ja yhteensattumien vuoksi kolme ei päässyt mukaan.
Hiukkasen kuvasatoa:
Seitsemän innokasta - tarkimmat huomaavat, että kahdeksas oli niin innokas, että ei malttanut odottaa kuvaa, vaan lähti ilman opastusta tukka hulmuten matkaan:

Ainolla kompassi ja Joonaksella kartta:

Perässä ei meinaa millään pysyä, Miska vetää letkaa:
