Metsään kirmasi 12 pelotonta öööö.... suunnistajaa. Yhtä monta palasi, joten kauden avaus oli varsin onnistunut! 
Joka kevät yhä enemmän havahdun huomaamaan, että suunnistus (tai metsässä puolijuoksua horjuminen, rämpiminen tai jopa juokseminen) on todella hyvää ja monipuolista liikuntaa. Kokeilin juosta päivänä muutamana tiellä. Kyllähän se väsytti ja oli ikään kuin "hyvää" kuntoilua. Sitten kokeilin pyöräillä ja vaikka pyöräily on ihan hyvää liikuntaa, niin... aika yksipuolista hommaa (vaikka ajattelinkin, että silloin tällöin voisin käydä pyöräilemässä).
Sitten suunnistamaan. Joskus aikanaan kiinnitin huomiota siihen, että onpa vaikeakulkuista maastoa (mikä sitten harmittikin), vaan viime vuosina olen enemmänkin siellä kivikko-risukoissa horjuessa ajatellut, että ei ole sellaista multi-fitnes-hömppä-treeniä, joka mitenkään vastaisi sitä, kun kamppailee repaleisissa suunnistustamineissa ja kengissä, jotka pysyvät kasassa vain gorillateipin erinomaisten ominaisuuksien ansiosta, villin ja armottoman päijät-hämäläisen talousmetsän tiettömissä erämaissa. Jokainen lihas saa harjoitusta, tasapaino kehittyy (jos ei kehity, niin se on moro RIP), aistit terävöityvät ja pienet harmaat aivosolut joutuvat heräämään arkisesta horroksestaan.
Suunnistus on kokonaisvaltaista harjoitusta ja varsinainen seikkailulaji. Koko matkahan ei ole vaikeakulkuista maastoa ja siihen voi itse vaikuttaa reitinvalinnoilla. Haluaako helpon treenin vai vaativamman seikkailukokemuksen. Itsestä kiinni.
---
Nettiin laitetut tulokset on tuotettu hiukan uudistetulla ohjelmaversiolla, joka jo puolittain toimii myös Windowsissa (kohta tivottavasti kokonaan eli myös mtr:n luku). Tulostiedostojen koko on pienempi ja esimerkiksi väliaikasivun rivin yllä hiiren osoitin korostaa osallistujan rivit. Tätä toimintoa voidaan vielä parantaa. Täytyy tutkailla hiukan millä tavalla korostetaan väliaikapisteillä parhaiten sijoittuneet suoritukset (jahka inspiraatio iskee).
]]>