Hisutalvi

Markku poikkesi kylässä. Uhkuu hisukilometreillä.

Paikallinen aviisi kertoo, että Mia Lindroth on valittu vakinaiseksi hammaslääkäriksemme.
Maan mainio asia

Jos kilpailukortti on väsähtänyt niin nyt kannattaa vaihtaa uuteen. Emitin juhlavuoden kunniaksi uudesta kortista saa 40% alen kun antaa vanhan vaihdossa. Koskee sekä kesä- että talviemittiä, mutta vaihdos pitää tehdä tämän vuoden puolella.
Minulle tämä sattuikin hyvin, kun viime talvena Emitag hyytyi enkä sitä heti uusinut. Nyt viime sunnuntaina sitten korttelirasteilla ei tullut tulosta tavallisella Emitillä, liekö siitäkin sitten patteri finis. Joten molemmat kortit olisivat minulöta menossa vaihtoon. Nehän maksavat jo melkein satasen kumpikin, joten 40% ale on jo huomattava summa.
Ilmeisesti siitä on jo 40 vuotta kun Emit markkinoille tuli, tosin silloin nimellä Regnly. Oli se ihmeellistä aikaa, muistelen että ensimmäinen kerta taisi olla jokin Jukolan Viesti jossa sitä käytettiin. Sen verran oli outo että Sorrin Pietukin ihmetteli kisan jälkeen miksi kortti ei kisan tiimellyksessä leimasimeen sopinut. No, hänellä oli kortti ollut väärinpäin kädessä! Ei tullut siis edes varmistuspahviin reikiä, mutta silloinhan oli vielä varmuusvälineenä pihtileimasin rastipukissa, ja niillä Pietukin otti leiman myös kartan reunaan. Tosin, kaikki elektronisetkin leimat kyllä onnistuivat, sen verran hyvät patterit uusissa laitteissa oli.

Aivan, Imatralta alkavat! Tarkoitus on minunkin siellä käväistä, ei sentään koko nelipäiväistä sessiota vaan ainoastaan kaksipäiväinen viikonloppu. Tagi on uusittu ja lintulautakin jo löytyi. Mitähän muuta välineistöä hisussa tarvitaan? Nykyisissä sauvoissa on ainakin turhan pienet sommat, vaihtolettojahan kyllä löytyy kun vain oikeankokoiset osaa valita. Samoin käsilenkit ovat nykyisin turhan "hansikasmaisia", karttaa on erittäin vaikea käsitellä kun sauva on koko ajan kiinni kämmenessä.

Toinen päivä on hisuteltu Rauhassa. Ei mitään uutta tältä rintamalta: Markku voitti, Jukka hylsy, Veijo ei matkassa. Nyt oli Jukalla jo leimauksiakin. Ykkönen puuttuu, muut ovat toki menneet mallikkaasti ja maalissa olisi Markkukin jäänyt kakkoseksi lähes parin minuutin erolla.

Saatiinhan se tuloslista seurojen osalta oikeaan muotoon lopulta neljäntenä päivänä kun Jukka oli ykkönen ja Markku kakkonen, matkana reilu keskimatka. Veijo ei nytkään startannut. Pääosin aika tasaisessa kangasmaastossa mentiin, oikoja tuli varmaan aika tavalla päivän aikana. Minulla edellisen päivän hiihdon selvästi huomasi jäsenissä, mutta kokonaisuutena varsin samanlainen suoritus: ei huono, ei hyvä. Kisassa oli mukana huomattava määrä Baltian maiden hiihtäjiä.

Kisat meni niin kuin Esko on kertonut, mutta nyt näyttää huolestuttavalta. Markulle jäi vahingossa mun PäijRan edustushousut. Markku laitto ne ja kaikki omat hiihtoasut pyykkikoneeseen. Kone jämähti kansi kiinni. Milläs aukaset. Ei pysty harjoitteleen saati kilpaileen. Jos olis kesä niin Markku voisi juoksennella treenit munasillaan tyhjällä mökkitiellään, mutta kun kaksikymmentä astetta kylmää, niin käy kuin Jukolan velloksille. Ja kesä on kaukana.

Huolestuttava on tilanne. Ja Jukkahan jo viime talvena totesi eräässä pakkaskisassa kalsareita toistensa päälle vetäessään että "Tässä iässä pitää jo ajatella vähän muniakin". Nakukymppi on tosiaan kesälaji. Tosin Vantaallahan oli ainakin jokunen vuosi sitten porukka joka teki ympäri vuoden juoksulenkkejä ilman paitaa, mutta se on varmaan linnunmaitoa verrattuna ilman housuja juoksemiseen!

Tuskin niitä hisu kisoja pidetään. Helmikuu ilman kisoja,näinhän  käy.

Peruutukset vaan suomessa jatkuu,ei pitäisi mennä hakemaan koronaa hisukisoista johan sen sanoo hämäläisjärki.

Vaikuttaa ihan lupaavalta Hauhon kisojen osalta. Pikkupakkasta pitäisi olla koko viikko, ja jopa hieman lumisadetta luvassa loppuviikosta.

"23.1.2022  Tänään urastoa talkoilemassa oli 12 liikkujaa. Kaikki on just siinä kunnossa, kun tässä vaiheessa pitää ollakin. Olosuhde on kohdallaan. Hyvin pääsi tunnelmaan, kun hiihteli uria. Pohjat on jämäkät ja on mukava lykkiä menemään, kun sauvat ei sukella hankeen. Näkyy nyt olevan listoilla 240 osallistujaa. Tervetuloa kisailemaan!"

Heh heh,mähän nautin kun katselin forecanin sää ennusteita,olenhan mä sentään jo järkevä kun en lähde kuntoilemaan helvetin kauas toiselle puolelle suomea.

Varasin Golden Domesta Markulle ja itselleni kämpän. Esko ja Veijo voisivat tehdä samoin. Katotaan miten jaetaan kämpät.

Iisalmessa on kisailtu keskimatkoilla Suomen mestaruudesta. Sarjassa H80 oli meiltä taas vahva edustus, ja mitalikannassa pysyttiin komeasti kun Jukka Luukko pokkasi SM-hopeaa. Ero kultaan oli selvä 45 sekuntia, mutta kolme rastia ennen maalileimausta oli Jukka vielä selkeästi iivona piikkipaikalla, joten jossittelun varaa kyllä jäi! Marginaali pronssipalliin oli lähes 2.5 minuuttia.
Suurempaakin tunkua palkintopallille toivottiin ja toivoa eläteltiin, mutta tällä kertaa Veijo Tahvanainen tuli sijalle 7 ja Markku Salo sijalle 8, joten heitä ei nyt mitalien jakoon kutsuttu. Näin siis tällä kertaa.
Sunnuntaina on vuorossa viesti. Itse en nyt mukana paikan päällä ole, mutta seuranta toimii.

Taidan olla selittelyn velkaa kun seura maksoi osallistumisen ja fanit seuraa menestymistä.
Lähdin kovien nuorten 70-75 v joukkoon ankkuriosuudelle. Repäisin kartan laudasta ja lähdin meneen. Kiinnitysniitti oli isketty kartan reunassa olleen rastin lähelle ja päälle. Niitin alle lautaan jäi paperia ja ainakin rastin lähellä olevia uria. Shokki iski ja hiihto meni pitkäksi. Palasin parin sadan metrin päästä. Vastavirtaan hiihto vei rastille. Mutta shokki jatkui. En saanut rauhoitettua mieltäni. Kolmosrastille mennessä edessäni oli pari ukkoa, ne pysähtyivät rastille, minä kurkoitin leiman ja käännyin ympäri jatkamaan matkaa. Maalissa kerrottin, että olin käynyt väärällä rastilla, joka oli ennen oikeaa rastia. Kurkottaessani leimaa en katsonut koodia, ei se näkynytkään minulle, enkä katsonut perääni, mitä miehet jäivät tekemään. Siinä selitys. Loppumatkan hiihdin yksin ja koodit tuli katsottua.
Mitalia en olisi mitenkään pystynyt hiihtämään, eikä joukkueemme. Olimme yhteensä 21 vuotta vanhoja sarjaan. Veijokin 84 v 75 vuotiaiden kanssa. Kyllä ikäero jo tuntuu.

Hisutalvi päättyi osaltani ja varmaan päijätrastilaistenkin osalta. Tavoitteeni ylittyi, vaikka huonoja hiihtoja oli monta. Palaan kisaraportteihin kunhan tässä on palauduttu kertomiskuntoon.

Päijät-Rastin hisustelijoita talvella 2022 oli vain viisi . Saimme kulutettua seuran varoja talven aikana 930 euroa.
Menestys ei ollut aivan viime vuosien luokkaa, kun maailmanmestaruuskisoihin Bulgariaan ei lähdetty koronan pelossa. Myös suomenmestaruus jäi saavuttamatta.  Tässä mitalitaulukko
SM 2 kpl hopeaa
AM 2 kpl kultaa
Am 5 kpl hopeaa
Kansallisista kolme voittoa, kaksi kakkossijaa ja yksi kolmossija. SM sekoilut yltivät 7...11 sijoille.

Moi! Vai on se nyt päijät-rasti alkanut koko kesän ajaksi nukkumaan?

Niinhän se on Väiski, että seuratoiminnassa välillä nukuttaa. Tänään ei varmastikaan perustettaisi Päijät-Rastia. Sen verran vähän on suunnistajia ja varsinkin kuntonsa hoitaneita. Seitsemänkymmentä luvulla juoksimme keväällä testijuoksuja Taululta teille Auttoisille. Ei ollut asiaa Jukolan ykkösjoukkueeseen, jos ei ollut juoksukunnosta näyttöä. Parhaina kuukausina harjoittelin 400 kilsaa. Sinä vielä enemmän. Silloin ei pudottu Jukolan letkasta. Haaveena minulla oli tulla ykkösosuudelta ekana. Haaveeksi jäi. Mutta keulaletkassa mentiin. Kaiholla muistellaan aikoja, joilla töppönen vielä nousi.